Gualtiero Galmanini

italialainen suunnittelija

Gualtiero Galmanini (28. marraskuuta 1909 Monza29. kesäkuuta 1979 Venetsia) Oli arkkitehti ja teollinen muotoilija, joka osallistui sodanjälkeisen muotoilun elvyttämiseen. Hän oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä italialaisista alallaan.[1][2].

Gualtiero Galmanini
Gualtiero Galmanini vuonna 1925.
Gualtiero Galmanini vuonna 1925.
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1909
Monza
Kuollut28. marraskuuta 1909 (-70 vuotta)
Venetsia
Kansalaisuus Italia
Ammatti arkkitehti ja teollinen muotoilija
Arkkitehti
Koulutus Milanon teknillinen korkeakoulu
Taidesuuntaus Modernismi
Merkittävät työt
  • Milanon triennaali (1947)
  • Huoltoasema Mantovassa (1958)
  • Portaikko Lissone (1955)

Tyylit

muokkaa

Galmaninin tärkeimmät rakennukset ja teokset toteutettiin innovatiivisilla mosaiikkilevyillä. Milanolainen suunnittelu, joka kilpailee ranskalaisen ylellisyyden kanssa, luotiin Luigi Caccia Dominioni, Ignazio Gardella ja Gio Ponti toimesta, jotka miettivät moniväristen, flokkitekstuureilla varustettujen pintojen teemaa. Vuonna 1956 Galmanini aloitti ensimmäisen kokeilun ulkoverhouksista, jotka perustuvat lasimosaiikkiin, tutkien kylmien sävyjen yksityiskohtia päivällä ja yöllä sekoittamalla 2 mm² kokoisia mosaiikkipalasia. Ambrosiano-pankin kunnostaminen oli yksi viimeisistä, ellei viimeinen, Piero Portaluppin projekteista, jonka jälkeen hän teki laajaa yhteistyötä Gualtiero Galmaninin kanssa, joka oli hänen nuorempi kollegansa ja ystävänsä.

Palatsit, rakennukset ja asunnot

muokkaa
  • 1953–1956 Este-palatsi, 'Palazzo d'Este', sijaitsee osoitteessa Viale Beatrice d'Este, nro 23, Milano
  • 1950 Piispan rakennuksen kunnostus (Italian ympäristörahasto), Vescogna, Calco
  • 1950 Villa Calchin kunnostus (Italian ympäristörahasto)
  • 1955–1958 Palazzo degli Arredi, Lissone[3]
  • 1939–1941 Habitat, La grotten kirjastorakennus, yhdessä Bruno Sirtorin kanssa, Sondrio[4]

Lähteet

muokkaa
  1. [1], 1947. VIII Triennale Milanon Nykytaiteen ja modernin arkkitehtuurin kansainvälinen näyttely [Housing], Triennale di Milano
  2. [2][vanhentunut linkki], Journal of Architecture, Triennalin historia: kahdeksas painos, 1947, 4. helmikuuta 2016
  3. [3] Volume (vuosi): 14 (1960), Edizione 2: Bâtiments commerciaux, ETH-Bibliothek, Zürich, Rämistrasse 101, 8092 Zürich, Sveitsi, www.library.ethz
  4. [4] L'Architettura al Centro delle Alpi, Repubblica, 4. helmikuuta 2016

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Piero Portaluppi, Luca Molinari, Piero Portaluppi: linea errante nell'architettura del Novecento, Fondazione La Triennale di Milano, Edizioni Skira], 2003, ISBN 888491678X
  • Giulio Castelli, Paola Antonelli, Francesca Picchi, La fabbrica del design: conversazioni con i protagonisti del design, 2007
  • Dario Marchesoni, Luisa Giussani, La Triennale di Milano e il Palazzo dell'arte, 1985
  • Mário Sério, L'Archivio centrale dello Stato: 1953-1993, Ministero per i beni culturali e ambientali, Ufficio centrale per i beni archivistici, 1933
  • Roberto Aloi, Esempi di arredamento moderno di tutto il mondo, Hoeply, 1950
  • Bauen und Wohnen, Volume 14, 1960
  • Modernità dell'architettura nel territorio mantovano, Ordine Architetti P.P.C.della Provincia di Mantova, Mantova 2003, p. 19
  • Bonoldi V., Conte M., Conservare la modernità: ipotesi di un restauro a Mantova ex stazione di rifornimento carburante Piazzale Gramsci, 17. Tesi di laurea, Politecnico di Milano, relatore: Grimoldi A., Milano 2005
  • Palladio, Edizioni 41-42, Istituto poligrafico e Zecca dello Stato (Italy), Libreria dello Stato (Italy), De Luca Editore, 2008
  • Graziella Leyla Ciagà, Graziella Tonon, Le case nella Triennale: dal Parco al QT8, La Triennale, 2005, ISBN 883703802X
  • Giulio Castelli, Paola Antonelli, Francesca Picchi, La fabbrica del design: conversazioni con i protagonisti del design italiano, Skira, 2007, ISBN 8861301444
  • Ezio Manzini, François Jégou, Quotidiano sostenibile: scenari di vita urbana, Edizioni Ambiente, 2003
  • Fulvio Irace, Casa per tutti: abitare la città globale, Milano, 2008, ISBN 8837060858

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.