Gourniá (kreik. Γουρνιά; myös Gurniá) on minolaisaikaisen palatsin ja kaupungin arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Ierápetran kunnassa Lasíthin alueyksikössä joidenkin satojen metrien päässä Mirampéllonlahden rannasta. Alueen nimi on nykyaikainen. Paikan minolaisaikaista nimeä ei tunneta.[1]

Gourniá
Γουρνιά
Gournián arkeologinen alue.
Gournián arkeologinen alue.
Sijainti

Gourniá
Koordinaatit 35°6′33″N, 25°47′33″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Ierápetra, Lasíthi, Kreeta
Historia
Tyyppi palatsi ja kaupunki
Huippukausi 1700–1450 eaa.
Kulttuuri minolainen kulttuuri
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Gourniá Commonssissa

HistoriaMuokkaa

 
Gournián palatsin raunioita.

Gourniá oli asuttu viimeistään myöhäisellä neoliittisella kaudella ennen vuotta 3000 eaa. Kaupunki syntyi viimeistään minolaisen ajan ensimmäisellä palatsikaudella vuosien 2000–1700 eaa. välisenä aikana. Tuona aikana Gourniáan ei kuitenkaan vielä rakennettu palatsia. Kaupungin sijainti on paikassa, jossa Kreetan pohjoisrannikkoa pitkin kulkeva kauppareitti risteää Kreetan itäosan poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkevan kauppareitin kanssa. Palatsi rakennettiin toisella palatsikaudella vuoden 1700 eaa. jälkeen. Palatsi tuhoutui tulipalossa noin vuonna 1450 eaa. samaan aikaan muiden minoalaisten keskusten kanssa. Gournián kaupunki oli asuttuna vielä mykeneläisenä aikana, mutta hylättiin noin vuonna 1200 eaa.[2]

Gournián arkeologiset kaivaukset alkoivat 1900-luvun alussa Harriet Boydin johdolla.[2] Gournián nykyinen nimi, suomeksi ”Altaat” tai ”Saavit”, on peräisin paikalta löydetyistä lukuisista suurista astioista.[1]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Palatsi sijaitsi kaupungin eteläosassa. Sen koko oli 50 x 37 metriä. Näin Gournián palatsi oli selvästi pienempi kuin merkittävämmät minolaiset palatsit esimerkiksi Knossoksessa ja Faistoksessa. Palatsin eteläpuolella oli palatsipiha, jonka koko oli noin 40 x 15 metriä; palatsin pienen koon vuoksi siinä ei ollut tyypillistä keskuspihaa. Muutoin palatsi oli tyypillisen minolaisen palatsin mallinen varastohuoneineen, teatteriportaikkoineen, valokuiluineen ja rituaalipuhdistautumistiloineen. Palatsin pohjoispuolella oli erillinen pyhäkkö tai pieni temppeli, jonka koko oli 3 x 4 metriä.[2] Vaikkakin pienikokoinen, se on harvoja tunnettuja minolaisia temppeleitä.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Μινωικοί Οικισμοί στην Κρήτη Ελλήνων δίκτυο. Viitattu 6.10.2015.
  2. a b c Gournia Minoan Crete. Viitattu 6.10.2015.
  3. Burkert, Walter: Greek Religion, s. 31. (Griechische Religion der archaischen und klassischen Epoche, 1977.) Käännös John Raffan. Cambridge: Harvard University Press, 1985. ISBN 0-674-36281-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa