Avaa päävalikko

Gotlanninajokoira on ketun ja jäniksen metsästykseen käytettävä ruotsalainen koirarotu. Luonteeltaan se on eloisa ja tarkkaavainen.

Gotlanninajokoira
Gotland Hound 1.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa Gotlannin lippu Gotlanti,  Ruotsi
Määrä Suomessa ei yhtään[1]
Alkuperäinen käyttö metsästys
Nykyinen käyttö metsästys
FCI-luokitus ei FCI-rotu (Suomen kennelliitto: 6)
Ulkonäkö
Säkäkorkeus urokset 48–56 cm,
nartut 44–52 cm
Väritys keltainen valkoisin merkein

Rotu ei kuulu FCI:n piiriin. Ruotsissa ja Suomessa se luokitellaan ryhmään 6, ajavat koirat.

AlkuperäMuokkaa

Keltainen gotlanninajokoira polveutuu todennäköisesti saksalaisista ajokoirista, joihin on sekoittunut ruotsalaisia ajokoirarotuja. Ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1920. Vuonna 1929 rotumääritelmä kuitenkin lakkautettiin ja gotlanninajokoira yhdistettiin smoolanninajokoiraan. Tämäkään ratkaisu ei ollut kovin pitkäaikainen, sillä vuonna 1934 tehtiin päätös, että keltaiset smoolanninajokoirat kuuluvat hamiltoninajokoiriin. Vuodesta 1990 lähtien gotlanninajokoiria on rekisteröity väliaikaiseen rekisteriin, ja ne voivat osallistua näyttelyihin ja metsästyskokeisiin.

UlkonäköMuokkaa

Gotlanninajokoira on yleisvaikutelmaltaan kuiva, jalo ja kevyt, mutta kuitenkin vahva. Sen tulee olla sopusuhtaisesti rakentunut, hieman suorakaiteen muotoinen. Pää on pitkänomainen. Otsa on hieman kaareva ja kohtalaisen leveä. Niskakyhmy on vain hieman ulkoneva ja otsapenger vähäinen, mutta selvästi erottuva.

Purennan tulee olla leikkaava. Silmät ovat kirkkaat ja mieluiten tummanruskeat. Korvat ovat ylös kiinnittyneet, ja koiran ollessa tarkkaavainen ne saavat kohota vain hieman kallolinjan yläpuolelle. Häntä on lähes selkälinjan jatkeeksi kiinnittynyt ja kintereisiin ulottuva, tyvestään vahva ja asennoltaan suora tai loivasti sapelinmuotoinen.

Karvapeite ja väritysMuokkaa

Gotlanninajokoiran karvan tulee olla vahvaa, jäykkää ja tiiviisti rungonmyötäistä. Koiralla voi olla aluskarvaa. Päässä, korvissa ja raajojen alaosassa karva on lyhyempää kuin muualla. Väriltään koira on aina kellanruskea. Valkoista tulee olla kuonossa, kaulan alapuolella, rinnassa, hännänpäässä ja käpälissä. Yksittäisten tummien karvojen esiintyminen selässä on sallittua. Kirsu on aina musta.

LähteetMuokkaa