Glossa

lyhyt ja terävä, usein satiirinen tai poleeminen journalistinen mielipidekirjoitus
Tämä artikkeli käsittelee tekstiselitystä. Glossa on myös latinankielinen termi kielelle. Glóssa on kylä Kreikassa.

Glossa (lat. glossa = kieli) tarkoittaa filologiassa lyhyttä yksittäisen tekstikohdan tai sanan selitystä. Usein sillä tarkoitetaan kirjan tai käsikirjoituksen marginaaliin tai rivien väliin lisättyä huomautusta, joka selittää alkuperäisen tekstin jonkun sanan tai osan merkitystä.

Latinankielisen käsikirjoituksen marginaaliin lisätyt Glosas Emilianenses -glossat ovat ensimmäisiä lauseita, jotka on kirjoitettu hispanialais-romaanisella espanjan kielen esimuodolla.

Glossat saattoivat vaihdella yksinkertaisista marginaaliin lisätyistä huomautuksista tai sanan käännöksistä alkuperäisen tekstin rinnalla kulkevaan laajempaan käännökseen. Ne saattoivat myös sisältää viittauksia samanlaisiin tekstikohtiin muualla teoksessa. Kokoelma glossia muodostaa glossaarion, selittävän sanaluettelon. Glossien kokoaminen glossaarioiksi synnytti leksikografian, ja tällä tavoin kootut glossaariot olivat itse asiassa ensimmäisiä sanakirjoja. Nykyenglannissa termi glossary tarkoittaa sanastoa.

Keskiajalla glossa-menetelmää käytettiin skolioiden eli tietynlaisten kommenttien kirjoittamiseen. Glossat olivat keskiaikaisen teologian keskeinen väline. Usein tietyt raamatunkohdat yhdistettiin tiettyihin tunnettuihin glossiin, joita monet teologit pitivät lähes yhtä auktoritatiivisina kuin raamatunkohtaa itseään. Glossia käytettiin myös keskiajan oikeustieteessä: roomalaisen lain ja kanonisen lain glossat kehittyivät monissa kysymyksissä yleisesti hyväksytyiksi lähtökohdiksi (sedes materiae) lain tulkinnalle.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Gigot, Francis: Scriptural Glosses Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gloss