Gisl
Gisl (Gris) on mytologinen henkilöhahmo, joka mainitaan Suomen kronikassa yhtenä Suomen kuninkaista. Gisl mainitaan Snorri Sturlusonin Ynglinga-saaga. Hän oli Ruotsin kuninkaan Visburin ja Aude Rikkaan tyttären poika. Hän on myös Andurin veli, josta Suomen Kronikassa käytetään nimeä Amund. Suomen kronikan mukaan Gris hallitsi ennen veljeään Amundia.
Gris Suomen kronikassa muokkaa
Kronikoitsijan mukaan Gristä eli Krisiä kutsuttiin kansankielellä Porsaaksi. Hän sai lempinimensä siitä, ettei ollut vielä varttua aikuiseksi, kun hänen isoisänsä Altus (Aude Rikas) kuoli. Siksi hänen äitinsä, Altuksen tytär ja Visburin ensimmäinen vaimo huolehti hallinnosta ilman vastarintaa.
Kolmentoista vuoden kuluttua Gris ja hänen veljensä Amund lähetettiin vaatimaan isältään, kuningas Visburilta huomenlahjaa, jonka oli luvannut heidän äidilleen. Lahjaan sisältyi kolme maatilaa ja kultaiset kaulakäädyt. Visbur torjui vähäisen pyynnön ja vaikka pojat luopuivat vaatimuksistaan maatiloihin, ei kuningas antanut mitään. Pojat palasivat takaisin kotiin, mutta uhkasivat palata takaisin ja hankkia oikeutta äidilleen.
Poikien äiti oli pettynyt, hän pyysi Huld-noitaa riistämään hengen Visburilta, mutta pojat olivat jo oma-aloitteisesti lähteneet sotajoukolla varustettuna takaisin laivalla Ruotsiin ja polttivat Visburin kartanoonsa ja samalla ryöstivät ja hävittivät seutua.
Suomalaisia teko miellytti ja veljesten urhoollisuutta ylistettiin. Vanhin heistä, Gris asetettiin kuninkaaksi. Gris aloitti samalla varustelun, koska ruotsalaiset saattaisivat kostaa kuninkaansa surman. Kronikoitsijan mukaan mitään sotaa ei kuitenkaan mainittu. Tähän voi vaikuttaa se, että kronikoitsija mainitsee Suomessa hallinneen ruotsalaissukuisen kuninkaan ja Ruotsin valtakunnan päämiehenä oli suomalaissyntyinen kuningas. Grishän oli Ruotsin kuninkaan poika.
Kuollessaan Gris jätti kuninkuuden veljelleen Amundille, johon hän oli elämänsä aikana syvästi kiintynyt.
Lähteet muokkaa
- Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1988.