Giovanni delle Bande Nere
Giovanni delle Bande Nere tai Giovanni dalle Bande Nere, alun perin Lodovico de' Medici (6. huhtikuuta 1498 Forlì – 30. marraskuuta 1526 Mantova) oli kondottieeri ja Medici-suvun huomattavin sotilas.[1]
Hänen kutsumanimensä Giovanni delle Bande Nere merkitsee ”Mustien nauhojen Giovanni”. Nimitys tulee siitä, että hänen palkkasoturijoukkonsa piti mustia surunauhoja paavi Leo X:n kuoleman muistoksi.[1]
Tausta muokkaa
Giovanni delle Bande Nere kuului Medicien suvun nuorempaan haaraan, joka polveutui Cosimo de’ Medicin nuoremmasta veljestä Lorenzosta. Tämä nuorempi sukulinja pysyi sivuosassa aina 1500-luvulle saakka, jolloin Medicien vanhempi haara oli lähellä sammua. Giovannista tuli nuoremman sukuhaaran ensimmäinen merkittävä edustaja.[1]
Giovanni delle Bande Neren isä oli Giovanni di Pierfrancesco de’ Medici ja äiti Caterina Sforza. Poika kastettiin Lodovicoksi, mutta hän otti etunimekseen isänsä nimen Giovanni. Isä oli nimittäin kuollut pian hänen syntymänsä jälkeen. Nuori Giovanni sai jo varhain koulutusta aseiden käytössä, ja hän näytti perineen äitinsä energisen luonteen.[1]
Kondottieerina muokkaa
Giovanni aloitti taistelunsa Medici-sukuisen paavi Leo X:n joukoissa Urbinon herttua Francesco Maria della Roverea vastaan vuosina 1516–1517 sekä ranskalaisia vastaan vuonna 1521. Hän siirtyi ranskalaisten riveihin vuonna 1522, mutta astui keisari Kaarle V:n palvelukseen vuonna 1523. Giovanni delle Bande Nere palasi takaisin Ranskan joukkoihin vuonna 1525, juuri ennen Pavian taistelua. Vuonna 1526 Giovanni delle Bande Nere liittyi Cognacin liiton armeijaan, joka taisteli keisaria vastaan. Giovanni haavoittui kuitenkin kuolettavasti lähellä Mantovaa 25. marraskuuta ja kuoli vammoihinsa viisi päivää myöhemmin.[1]
Giovanni oli naimisissa Maria Salviatin kanssa, ja he saivat pojan, Cosimon, josta tuli Cosimo I de’ Medici, ensimmäinen Toscanan suurherttua ja Medicien uuden hallitsijasuvun perustaja.[1]