George de Hevesy
George Charles de Hevesy syntymänimeltään György Hevesy (tunnetaan myös nimellä Georg Karl von Hevesy) (1. elokuuta 1885 Budapest – 5. heinäkuuta 1966 Freiburg im Breisgau) oli unkarilainen fysikaalinen kemisti. Hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto vuonna 1943 keksimästään tavasta käyttää radioaktiivisia isotooppeja kemiallisten reaktioiden muun muassa eläinten aineenvaihdunnan tutkimisessa merkkinä reaktiosta.
| George de Hevesy | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1885 Budapest, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 5. heinäkuuta 1966 (80 vuotta) Freiburg im Breisgau, Länsi-Saksa |
| Kansalaisuus |
 Unkarilainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Freiburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Franz Himstedt ja Georg Franz Julius Meyer |
| Instituutti |
Budapestin yliopisto Niels Bohr-instituutti ETH Zürich Freiburgin yliopisto Manchesterin yliopisto Karlsruhen yliopisto |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt |
radioaktiiviset merkkiaineet hafnium |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1943) |
Vuonna 1923 de Hevesy löysi alkuaine hafniumin yhdessä Dirk Costerin kanssa.
Kun Saksa miehitti toisessa maailmansodassa Tanskan, de Hevesy liuotti Max von Lauen ja James Franckin kultaiset Nobel-mitalit kuningasveteen estääkseen niitä joutumasta natsien varastamiksi. Hän piilotti liuoksen hyllyyn laboratorioonsa kööpenhaminalaiseen Niels Bohr-instituuttiin. Sodan jälkeen palatessaan laboratorioonsa hän huomasi liuoksen vahingoittumattomaksi ja saosti kullan liuoksesta. Nobel-säätiö valmisti uudet palkinnot uudelleen alkuperäisestä kullasta.
De Hevesy meni naimisiin Pia Riisin kanssa vuonna 1924. He saivat pojan ja kolme tytärtä.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta George de Hevesy Wikimedia Commonsissa
