George Browne
George Browne (1698−1792) oli kreivi, venäläinen sotapäällikkö ja virkamies.
Browne syntyi vuonna 1698 Limerickissä Irlannissa ja kuului vanhaan irlantilaiseen aatelissukuun. Vuonna 1730 hän astui Venäjän asepalvelukseen ja osallistui sitten kaikkiin Venäjän sotiin vuoteen 1762 asti. Grozkan kokouksessa (1739) hän joutui Turkin vankeuteen ja oli myyty kolmesti orjaksi, kun lopulta Ranskan lähettiläs Konstantinopolissa Venäjän hallituksen pyynnöstä tarjosi hänelle vapautta. Browne osallistui sitten kenraalimajurina sotaan Ruotsia vastaan vuonna 1742. Seitsemänvuotisen sodan aikana hän haavoittui vakavasti Zorndorfin taistelussa (1758). Pietari III nimitti Brownen marsalkaksi ja nimitti hänet Tanskaa vastaan käydyn sodan ylipäälliköksi, mutta kun hän vastusti tätä sotaa epäpoliittisena ja epäoikeudenmukaisena, hän joutui epäsuosioon ja karkotettiin. Ennen kuin Browne ehti lähteä, hän kuitenkin palasi palvelukseen ja hänet nimitettiin Liivinmaan kenraalikuvernööriksi (1762), jota hän hoiti kunnialla kolmekymmentä vuotta. Vuodesta 1775 hän oli myös Viron kenraalikuvernööri. Vuonna 1779 keisari Joosef II nimitti hänet valtakunnankreiviksi. Browne kuoli Riiassa 1792.[1]