Georg Johan Franzén (4. toukokuuta 1895 Oulu8. marraskuuta 1949) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Georg Gustaf Franzén ja Ida Elise Hedman. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Elna Ingeborg Sandbergin kanssa. Hän kävi Kemin yhteiskoulua kahdeksan luokkaa, jolta luokalta hän erosi vuonna 1915 ja toimi aluksi kotipaikkakunnallaan jääkärialokkaiden oppaana. Hän jatkoi opintojaan jääkärikauden jälkeen ja kirjoitti ylioppilaaksi Kemin yhteiskoulusta vuonna 1918.[1][2]

Georg Johan Franzén

Jääkäriaika muokkaa

Franzén liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 17. tammikuuta 1916 ja sijoitettiin pataljoonan pioneerikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joen asemasodassa, Riianlahden rannikkoasemissa ja Schmardenissa sekä Aa-joen talvitaisteluissa. Hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 6. joulukuuta 1917 hänen sairautensa johdosta. Hän palasi Suomeen sisällissodan jo loputtua 13. toukokuuta 1918.[1][2]

 
Jääkäripataljoona saapuu paraatista Libaussa kesällä 1917. Joukkoa johtaa ratsailta luutnantti Basse ja häntä seuraa pataljoonan pioneerikomppania.

Sisällissodan jälkeinen aika muokkaa

Opintojensa ohella Franzén toimi kouluttajana Oulun suojeluskunnassa vuonna 1918. Vuosina 1918–1921 hän toimi vääpelinä, nuorempana upseerina ja komppanianpäällikkönä Kaartin rykmentin 3. pataljoonassa, jonka mukana hän siirtyi Suomen valkoiseen kaartiin. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi vuonna 1921 ja toimi Durckman Oy:ssä kirjeenvaihtajana vuosina 1921–1922. Suojeluskuntajärjestöön hän liittyi vuonna 1923 ja hänet sijoitettiin päälliköksi Sortavalan 1. alueelle, missä tehtävässä hän oli aina vuoteen 1931 saakka, jolloin hänet komennettiin päälliköksi Oulun suojeluskuntapiirin 1. alueelle. Vuonna 1932 hänet komennettiin Sortavalan 12. alueen päälliköksi, josta hänet siirrettiin vuonna 1934 Kainuun rajavartiostoon nuoremmaksi upseeriksi ja vuonna 1935 nuoremmaksi upseeriksi Joensuun rajavartiostoon. Vuosina 1936–1940 hän toimi kutsunta-asian upseerina Joensuun rajavartiostossa ja Lieksan sotilaspiirissä. Opetustehtävissä hän oli vuonna 1927 konekivääriopissa Suojeluskuntain päällystökoulussa. Sotilasoppejaan hän täydensi Suojeluskuntain päällystökoulussa osallistumalla vuonna 1925 taktiikan soveltamiskursseille ja komentajakursseille vuosina 1932–1933.[1][2]

Talvi- ja jatkosota muokkaa

Talvisotaan Franzén osallistui edelleen kutsunta-asiain upseerina ja välirauhan aikana hän toimi nuorempana upseerina Rajavartiosto n:o 4:ssä ja asevelvollisuusasiain upseerina Saimaan suojeluskuntapiirissä. Jatkosotaan hän osallistui toimistopäällikkönä Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin esikunnassa ja vuonna 1942 hänet komennettiin sekalaisiin tehtäviin 5. divisioonan esikuntaan, josta hänet siirrettiin vielä samana vuonna komentajaksi Täydennyspataljoona 5:een. Vuonna 1943 hänet siirrettiin komentajaksi Täydennyspataljoona 6:een. Vuonna 1944 hänet siirrettiin ensin komentajaksi Henkilötäydennys 4:ään ja myöhemmin samana vuonna hänet komennettiin Joensuun sotilaspiirin esikuntaan, mistä tehtävästä hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1944. Luottamustoimissa Franzén toimi vuonna 1932 Suomen Ampujainliittohallituksen jäsenenä.[2]

Lähteet muokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet muokkaa

  1. a b c Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975