Geguti
Geguti (georg. გეგუთი) on keskiaikainen kuninkaallinen palatsi samannimisessä kylässä seitsemän kilometriä Kutaisin kaupungista etelään Georgiassa. Nykyään palatsi on raunioina.
Gegutin palatsikompleksin rauniot käsittävät yli 2 000 neliömetrin suuruisen alueen Rioni-joen varrella. Vuosina 1953–1956 suoritetuissa laajoissa kenttätutkimuksissa tutkijat identifioivat Gegutin tärkeimmät arkeologiset kerrokset ja rekonstruoivat keskiaikaisten rakennusten arkkitehtuurin muodon ja koristelun. Valtaosa rakennuksista on peräisin 1100-luvulta, jolloin Geguti myös mainittiin ensimmäisen kerran georgialaisessa kronikassa. Vanhin rakennelma, yksinkertainen, yksihuoneinen rakennus suurine takkoineen, on peräisin 700–800-luvuilta. Kuninkaallisen kompleksin keskeisin osa, jonka rakennutti kuningas Giorgi III (hallitsi 1156–1184), on nelikerroksinen tiilirakennus, joka on rakennettu kolme metriä korkean kiviperustuksen päälle. Sen avaran, ristinmuotoisen keskihallin päällä lepäsi halkaisijaltaan 14 metrin levyinen kupoli. Koko rakennus on ympäröity muurilla ja linnoitettu massiivisin pilarein. Länsipuolella on muita rakennelmia ja palatsin kirkko myöhemmältä kaudelta 1200–1300-luvuilta.
Gegutin palatsin raunioiden merkitys korostuu niiden maallisessa luonteessa, sillä suurin osa Georgian keskiaikaisen arkkitehtuurin säilyneistä monumenteista on kirkkoja ja luostareita. Tallenteita keskiajan tuesta maalliselle taiteelle (pääosin palatseja, joissa on laajoja koristemaalauksia) on säilynyt georgialaisissa kirjallisissa lähteissä, mutta Gegutin raunioiden lisäksi vain linnojen kuoria on jäänyt jäljelle todisteiksi tehdyn työn laajuudesta.[1]
Gegutin kuninkaallisen palatsin päärakennukset valmistuivat keskiaikaisen Georgian niin sanottuna "kulta-aikana". Vaikka Georgian hovi liikkuikin suhteellisen paljon, mittakaavaltaan suuren kuninkaallisen palatsin perustaminen lähelle kuningaskunnan toista pääkaupunkia ja tärkeää kulttuurikeskusta voidaan ymmärtää haluna luoda pysyvämpi kuninkaallinen hovi ja kuninkaallinen byrokratia. Se saavuttikin pian huippunsa kuningatar Tamarin hallinnon aikana (hallitsi 1184–1213).[2]
Gegutin palatsista kerrotaan useita kertoja georgialaisissa vuosikirjoissa Georgian kuninkaallisten rakastettuna lepopaikkana. Tamarin hallinnossa se oli myös paikka, jossa kapinalliset aateliset kruunasivat hänen entisen aviomiehensä prinssi Juri Bogoljubskin epäonnistuneessa vallankaappauksessaan kuningatarta vastaan vuonna 1191.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jane Turner: The Dictionary of Art, s. 331. Grove, 1996. ISBN 1-884446-00-0.
- ↑ a b Antony Eastmond: Royal Imagery in Medieval Georgia, s. 152, 188–190. Penn State Press, 1998. ISBN 0271016280.
Aiheesta muualla muokkaa
- Geguti. Parliament of Georgia. (englanniksi)
- Geguti (Arkistoitu – Internet Archive). Kutaisi Scientific Center, 2001. (englanniksi)
- Geguti (Arkistoitu – Internet Archive). Deutsch-Georgisches Zentrum für Internationale Beziehungen. (saksaksi)