Gaujan kansallispuisto
Gaujan kansallispuisto on latvialainen vuonna 1973 perustettu suojelualue, joka sijaitsee Gaujajoen varressa. Puisto sijaitsee Valmieran ja Siguldan välisellä alueella, ja se on 917,5 neliökilometrin laajuinen. Puistossa on sekä suojeltavia luontoalueita että kulttuuriympäristöjä, joista tunnetuin on Turaidan linna. Alue on Latvian vanhin kansallispuisto.[1] Puiston opastuskeskus toimii Siguldassa.
Puiston jokilaakso on jylhimmillään Siguldassa, missä jokitörmät nousevat jopa 85 metriä joen yläpuolelle. Erityinen puiston visuaalinen tunnus on devonikaudelta peräisin olevat punaiset hiekkakivikalliot. Niitä voi nähdä monin paikoin Gaujan ja sen sivujoen Amatan jokivarsilla. Onkin antoisinta tutustua puistoon joelta käsin esimerkiksi kanootilla, kajakilla tai kumiveneellä.[1] Alue käsittää myös metsäalueita, ja se on vuodesta 2004 kuulunut Natura 2000 -suojeluohjelmaan.
Puiston alueella on yli 500 historiallista tai arkkitehtoonista nähtävyyttä, esimerkiksi Ungurmuižan kartano, hansakaupunkina toiminut Straupen kylä sekä monet kirkot ja myllyt. Kulttuurikohteet ovat lyhyiden kävelymatkojen päässä joelta.
Retkeily puistossa
muokkaaKoko puiston läpi kulkeminen Valmierasta Siguldaan on Gaujajokea (Koivajokea) pitkin 90 kilometrin matka, mutta aloituspaikkaa muuttamalla matkaa voi lyhentää tai pidentää. Gaujajoen virtaus on melojalle melko nopeaa, mutta siinä ei ole vaikeita koskiosuuksia. Gaujan sivujoki Amata on koskiensa takia melojalle selvästi vaativampi, varsinkin kevättulvien aikaan. Retkeilijöitä varten on kanoottivuokraamoja, nuotiopaikkoja ja leirintäalueita.[1]
Puistossa harrastetaan myös pyöräretkeilyä. Reitin runkona on Valmierasta Cēsisin kautta Siguldaan kulkeva osa LatEst-pyöräreitistä. Koko reitti ulottuu Etelä-Viroon saakka, ja sen varrella on paljon kulttuurikohteita ja majoituspaikkoja.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Tero H. Savolainen: Sankarimatkailija Latvian maakunnissa, s. 85–88. Helsinki: Like, 2013. ISBN 978-952-01-0882-3
Aiheesta muualla
muokkaa
- Gaujas nacionālais parks (Arkistoitu – Internet Archive). Puiston verkkosivut.
