Garigeba qelmtsipis karisa
Garigeba qelmtsipis karisa (georg. გარიგება ჴელმწიფის კარისა, 'kuninkaallisen hovin säädökset', 'kuninkaallisen hovin perustuslaki') on keskiaikainen georgialainen lakiteksti. Sen laatimisajankohtana on yleisesti pidetty kuningas Giorgi V Loistavan toista hallituskautta (1314–1346) tai aikaa sen lähellä. Vain osa alkuperäistekstistä on säilynyt yhden 1600-luvun käsikirjoituksen muodossa. Teos on merkittävä dokumentti, joka kertoo Georgian kuningaskunnan rakenteesta ja täydentää 1700-luvun alun tutkijan prinssi Vakhuštin kertomusta Georgian keskiaikaisesta hovista ja hallintojärjestelmästä.[1]
Kuninkaallisen hovin säädösten säilyneessä osassa annetaan systemaattinen ja yksityiskohtaisen selkeä kuvaus keskiajan Georgian hovista, hallintokoneistosta ja sosiaalisesta rakenteesta. Jotkin tekstin osiot perustuvat selvästi 1000- ja 1100-luvuille ulottuvaan perinteeseen. Tärkeimpiin lukuihin kuuluvat ne, jotka käsittelevät hovietikettiä, kuten kruunajaisseremonian järjestystä, kuninkaan pukeutumista, kuninkaallisten päivällisten tarjoilua, audiensseja ja tärkeiden juhlapäivien ja uskonnollisten paastopäivien viettoa. Tekstissä määrätään ministeriren (visiirien) velvollisuudet ja oikeudet ja kerrotaan valtaneuvoston (savaziro) istuntojen protokolla. Kappaleessa amirspasalarin (asevoimien komentajan) ja hänen henkilökuntansa velvollisuuksista mainitaan myös teknisiä yksityiskohtia Georgian kuninkaallisen armeijan varustuksesta.[1]
Teoksen löysi ja julkaisi Ekvtime Taqaišvili nimellä Institution des cours royales Tbilisissä vuonna 1920 (Monumenta Georgica, tom. IV, no. 1). Suuri osa version materiaalista on käännetty englanniksi ja liitetty W.E.D. Allenin teokseen A History of the Georgian People (Lontoo, 1932). Toinen huomattava painos on Ivane Surguladzen Khelmtsipis karis garigeba (georg. ხელმწიფის კარის გარიგება, engl. Regulations of the Royal Crown, Tbilisi, 1993), jossa on L. Lozovaian ja Kevin Tuiten englanninkielinen käännös.