Galahad
Galahad (myös sir Galahad) on pyöreän pöydän ritari ja Graalin maljan löytäjä, joka esiintyy kuningas Arthurin liittyvissä tarinoissa. Kirjallisuudessa Galahad kuvataan puhdassydämisen ja jalon ritarin ihannekuvaksi.
Tarinoiden mukaan Galahad oli Lancelotin ja Pellesin tyttären Corbinin Elainen avioton poika. Pelles on Graalin maljan vartija, ja hän järjestää taikakeinoin tyttärensä ja Lancelotin välisen kohtaamisen loihtimalla tyttärensä näyttämään Guinevereltä, jota Lancelot rakastaa. Pelles tekee tämän varmistaakseen, että Graalin maljan löytäjä on Joosef Arimatialaisen sukua. Graal oli tarujen mukaan malja, jota Jeesus käytti viimeisellä ehtoollisella viinin tarjoamiseen. Myöhemmin Joosef sai pyhän Graalin maljan hänelle ilmestyneeltä Jeesukselta ja vei sen Britanniaan.[1][2]
Nuorukaiseksi vartuttuaan Galahad kohtasi isänsä Lancelotin, joka löi hänet ritariksi ja toi poikansa Camelotiin, kuningas Arthurin hoviin. Galahad istui juhlien aikaan vahingossa Siège Perilousille istuimelle, jolle vain puhdassydäminen ritari saattoi istua. Muille istuin aiheuttaisi välittömästi kuoleman. Galahadille ei kuitenkaan käynyt mitenkään, ja sen perusteella kuningas Arthur päätteli, että Galahadin täytyi olla luonteeltaan puhdas ja jalo. Galahad hyväksyttiin pian tämän jälkeen pyöreän pöydän ritareihin.[1]
Legendojen mukaan Galahad oli yksi niistä kolmesta ritarista, jotka löysivät Graalin maljan. Kaksi muuta olivat Percival ja Bors. Graalin löytämisen jälkeen Galahadin on sanottu nousseen taivaaseen.[1]
Graalin maljan tarinan ensimmäisissä versioissa, esimerkiksi Chrétien de Troyesin 1100-luvulla ilmestyneessä Conte du Graal -teoksessa, Graalin maljan löytäjä oli Percival. Mutta 1200-luvulla Graalin malja -aiheelle annettiin uusi, ankaran hengellinen merkitys. Sen vuoksi tarvittiin uusi Graalin maljan löytäjä, jonka sukujuuret voitiin johtaa Vanhan testamentin Daavidin sukuun.[2]
Galahadista tehtiin lisäksi Lancelotin poika, jotta maallisen rakkauden innoittamat teot (Guineveren innoittama Lancelot) voitaisiin asettaa vastakkain taivaallisen rakkauden innoittamien tekojen kanssa (hengellisyyden innoittama Galahad). Tällainen teologinen versio Graalin maljan legendasta ilmestyi teoksessa Queste del Saint Graal ("Graalin maljan etsintä"), joka on osa Vulgata-syklin proosamuotoisia Lancelot-taruja. Queste del Saint Graalissa on merkkejä voimakkaasta sistersiläisvaikutuksesta, ja siinä voidaan nähdä yhtäläisyyksiä pyhän Bernhard Clairvaux’laisen mystisiin oppeihin.[2]