Górznon taistelu oli Puolan–Ruotsin sodan aikana käyty taistelu Hermann Wrangelin johtamien ruotsalaisten ja Stanisław Potockin johtamien puolalaisten välillä 2. helmikuuta 1629 lähellä Górznon kaupunkia nykyisessä Puolassa. Taistelu päättyi ruotsalaisten voittoon.

Górznon taistelu
Osa Puolan–Ruotsin sotaa 1626–1629
Kartta taistelusta
Kartta taistelusta
Päivämäärä:

2. helmikuuta 1629

Paikka:

Górzno, nykyinen Puola

Lopputulos:

ruotsalaisten voitto

Osapuolet

 Ruotsi

Puola-Liettua

Komentajat

Hermann Wrangel

Stanisław Potocki

Vahvuudet

3 400

4 000

Tausta muokkaa

Kuvauksissa käytetyt Hermann Wrangel (yllä) ja Stanisław Potocki.

Ruotsalaisjoukot olivat talvella 1628–1629 siirtyneet talvimajoitukseen, joka osoittautui erityisen hankalaksi edellisen kyläm kesän ja sitä seuranneen huonon sadon ja ruokatilanteen takia. LisäksiStanisław Koniecpolskin komentama puolalaisen ahdisteli jatkuvasti ruotsalaisten varuskuntia. Ruotsalaisten sijaiskomentajana tuolloin palvellut Axel Oxenstierna päätti lopulta tehdä lopun hyökkäyksistä. Oxenstierna määräsi asialle kenttämarsalkka Hermann Wrangelin, jonka tehtävänä oli löytää ja tuhota puolalaisten pääjoukko.[1]

Taistelu muokkaa

2. helmikuuta 1629 Wrangelin johtamat noin 3 400 ruotsalaista kohtasivat Stanisław Potockin komentaman noin 4 000:n puolalaisen joukon lähellä Górznoa. Potocki oli komentajana varsin kokematon. Hänen tarkoituksenaan oli houkutella Wrangel tekemään suora rintamahyökkäys puolalaisia vastaan, mutta Wrangel jakoi tämän sijaan ratsuväkensä kahtia ja hyökkäsi puolalaisten sivustoja vastaan. Puolalainen jalkaväki osoittautui hyvin haavoittuvaksi ratsuväkeä vataan. Heiltä puuttuivat esimerkiksi monille länieurooppalaisille armeijoille tyypilliset pitkät peitset.Taistelu päättyi puolalaisten tappioon.[1]

Seuraukset muokkaa

Puolalaisten tappiot olivat lähes puolet Potockin mukana olleesta armeijasta. Oxenstierna selosti sittemmin kuningas Kustaa II Aadolfille, kuinka 500 puolalaista oli otettu vangiksi. Ruotsalaiset olivat vallanneet myös puolalaisten kuormaston ja neljä kenttätykkiä. Kaikkiaan tappiot olivat yhtä suuret, kuin puolalaisten tappiot kahdessa aikaisemmassa taistelussa Dirschaussa ja Mewessä.[1]

Wrangel yritti heti voittonsa jälkeen vallata vielä vallata Thornin kaupungin, mutta sen piiritys epäonnistui.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Olli Bäckström: Polttolunnaat - Eurooppa sodassa 1618–1630, s. 441-443. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-394.