Fulk, koko nimeltään Foulques le Jeune (1092 – marraskuu 1143, Acre) oli Jerusalemin kuningas 1131–1143. Fulk oli ennen kuninkuuttaan Anjoun ja Mainen kreivi Fulk V.[1]

Fulkin kruunajaiset.

Fulk meni vuonna 1109 naimisiin Mainen Erenburgan kanssa. Erenburga kuoli vuonna 1126.[1] Jerusalemin kuningas Balduin II lähetti vuonna 1127 Guillaume de Buresin ja Guy Brisebarren tarjoamaan Balduinin tytärtä Melisandea Fulkin uudeksi vaimoksi. Järjestetyllä avioliitolla Balduin pyrki varmistamaan tyttärensä nousun Jerusalemin kuningaskunnan hallitsijaksi. Fulk luopui Anjoun kreivin asemasta vuonna 1129 vanhimman poikansa Gottfried V:n hyväksi ja matkusti Acreen, jonne hän saapui toukokuussa 1129. Sieltä hän jatkoi matkaa Jerusalemiin, jossa meni naimisiin Melisanden kanssa.[2]

Balduin II:n kuoltua Fulk kruunattiin 14. syyskuuta 1131 Jerusalemin kuninkaaksi ja Melisande Jerusalemin kuningattareksi. Avioliitosta syntyi kaksi poikaa, tulevat kuninkaat Balduin III ja Amalrik I.[2]

Fulk nimitti itsensä Antiokian hallitsijaksi sen jälkeen, kun hänen kälynsä Antiokian kreivitär Alix oli ensin yrittänyt vaatia Antiokian hallitsijan asemaa isänsä kuoleman jälkeen. Fulk lähti vuonna 1133 pelastamaan piiritetyksi joutunutta Montferrandin linnaa, mutta Fulkin armeija tuhottiin, ja Fulk itse joutui pakenemaan linnaan, jonka hän lopulta joutui luovuttamaan hintana vapaudestaan. Vuonna 1139 Fulk sopi Damaskoksen Unurin kanssa liitosta Damaskosta uhkaavaa Aleppon Zengi atabegia vastaan ja pakotti tämän vetäytymään Aleppoon. Fulk kuoli metsästysretkellä vuonna 1143 pudottuaan hevosen selästä.[2]

Edeltäjä:
Balduin II
Jerusalemin kuningas
 
Seuraaja:
Balduin III

Lähteet muokkaa

  1. a b Fulk king of Jerusalem Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  2. a b c Kings of Jerusalem 1131-1192 Foundation for Medieval Genealogy. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)