Fucales
Fucales on ruskolevien lahko. Niiden sekovarret kasvavat keskikokoisiksi, 10 cm – 2 m pitkiksi. Sekovarren muoto vaihtelee suuresti suvusta toiseen ja jopa saman suvun lajien välillä.[2] Tunnetuimpia Fucales-leviä ovat ja Itämeressäkin elävä rakkohauru ja sen sukulaiset valtamerten vuorovesirannoilla sekä Sargassomeren vapaasti uivat laajat levämassat.
| Fucales | |
|---|---|
 Rakkohauru eli rakkolevä (Fucus vesiculosus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Chromalveolata |
| Kaari: | Ruskeat levät Heterokontophyta |
| Luokka: | Ruskolevät Phaeophyceae |
| Lahko: |
Fucales Bory de Saint-Vincent, 1927[1] |
| Katso myös | |
Fucales-lahkon levät elävät koko elämänsä diploideina, eli niillä ei ole sukupolvenvuorottelua, toisin kuin monilla muilla levillä. Ne tuottavat sukusoluja tumanjakautumisen eli meioosin avulla. Useimpien lajien suvunjatkaminen on oogamistista: suurikokoiset naaraspuoliset munasolut pysyvät emokasvissa, ja pienet koirassolut, ”siitepöly”, ajelehtivat vedessä niiden luo. Tältä osin Fucales-levien lisääntyminen muistuttaa kukkakasvien lisääntymistä.[1]
Lahkoon kuuluvia sukuja ovat solmulevät (Ascophyllum), Bifurcaria, Cystoseira, Druvillaea, Fucus, Hormosira, sargassolevät (Sargassum) ja Turbinaria.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Taksonomian lähde: Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 430. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hoek, C. van den, Mann, D.G. and Jahns, H.M: Algae: an introduction to phycology, s. 206. Cambridge University Press, 1995. ISBN 0 521 30419 9. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Lajitietokeskus: Fucales
- Guiry, M.D. and Guiry, G.M. 2006. Order Fucales AlgaeBase version 4.2. World-wide electronic publication, National University of Ireland, Galway.