Friedrich Robert Faehlmann

Friedrich Robert Faehlmann t. Fählmann (21. joulukuuta 1798 Liigvalla, Järvamaa10. huhtikuuta 1850, Tartto[1]) oli virolainen lääkäri ja kielitieteilijä. Hän opiskeli Tarton yliopistossa ja perusti siellä Viron oppineitten seuran. Hän oli kiinnostunut kansanrunoudesta ja keräsi Kalevala esikuvanaan aineistoa, josta tuli myöhemmin kansalliseepos Kalevipoegin perusta.[2]

Friedrich Robert Faehlmann 1838.

Faehlmann tuli ylioppilaaksi Tartossa 1818 ja valmistui 1827 lääkäriksi, jona hän oli hyvin etevä ja paljon käytetty. Vuonna 1842 hän tuli Tarton yliopistoon viron kielen lehtoriksi. Fählmann on kirjoittanut saksaksi useita tutkielmia viron kielestä: oikeinkirjoituksesta (hän kannatti suomenmukaista oikeinkirjoitusta), taivutus- ja johto-opin alalta. Hän on myös harrastanut virolaista kansanrunoutta, jota julkaistessaan ja esittäessään hän on kuitenkin käyttänyt runoilijan vapautta: hänen tarkoituksenaan oli lähentää viron jumalaistarustoa suomalaiseen. Hän itsekin hän oli runoilija: hän kirjoitti vironkielisiä runoja.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1262
  2. Friedrich Robert Faehlmann (1798–1850) Eesti Kirjanausmuseeum (viroksi)
  3. Fählmann, Friedrich Robert, Tietosanakirja osa 2, palsta 1300 Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.