Friedrich Karl Klausing
Friedrich Karl Klausing (24. toukokuuta 1920 München – 8. elokuuta 1944 Plötzenseen vankila, Berliini) oli saksalainen upseeri ja natsihallinnon vastaisen heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen toisen maailmansodan aikana.
Palveltuaan Hitler-Jugendissa ja valtakunnan työpalvelussa Klausing liittyi Saksan armeijaan 1938. Hän osallistui Puolan offensiiviin syksyllä 1939 ja Ranskan valtaukseen kevät-kesällä 1940 yleten upseeriksi. Hänet palkittiin myös 1. luokan rautaristillä. Hänet siirrettiin itärintamalle, jossa hän haavoittui vaikeasti Stalingradin taistelussa. Toivuttuaan hän jäi Saksaan esikuntaupseeriksi.[1]
Menetettyään uskonsa Adolf Hitleriin ja natsihallintoon Klausing osallistui Kreisaun piirinä tunnettuun upseerien ja virkamiesten vastarintaliikkeeseen, johon hänet värväsi Fritz-Dietlof von der Schulenburg. Heinäkuussa 1944 Klausing oli eversti Claus von Stauffenbergin mukana esiintyen tämän adjutanttina, kun tämä etsi sopivaa tilaisuutta Hitlerin henkeä vastaan kohdistuneelle attentaattiyritykselleen. Epäonnistuneiden tilaisuuksien jälkeen Stauffenberg räjäytti pommin 20. heinäkuuta 1944 Hitlerin Itä-Preussin päämajassa. Hitler säilyi hengissä ja salaliitto kukistettiin. Klausing tuomittiin natsien kansantuomioistuimessa ja hirtettiin metallivaijeriin 8. elokuuta 1944 yhdessä monien muiden salaliittolaisten kanssa.[1] Teloitukset filmattiin Hitlerin katseltavaksi.[2]
Lähteet muokkaa
- Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.