Wikipedia

Fredrik Ahlqvist

suomalainen kirjanpainaja ja kirjallisuuden suomentaja

Fredrik Ahlqvist (21. heinäkuuta 1829 Kuopio – 17. maaliskuuta 1876 Kuopio) oli suomalainen kirjanpainaja ja kirjallisuuden suomentaja. Hän käytti muun muassa nimimerkkejä F. A., F. A-n, F. A-st ja Fr. A-st.

Elämäkerta muokkaa

Ahlqvistin äiti oli palvelijatar Maria Augusta Ahlqvist (Kinnunen) ja isä vänrikki Alexander Jakob Wendt[1]. Hänen velipuolensa oli suomen kielen professori ja runoilija August Ahlqvist.[2] Fredrik Ahlqvist oli oppilaana kuopiolaisen Johan Anton Karstenin kirjapainossa vuosina 1844–1849, hankki sen jälkeen lisäoppia Helsingissä ja palasi Karstenin painon faktoriksi vuonna 1853. Vuonna 1855 Ahlqvist sai opettaja ja kirjakauppias Adolf Edvard Rongainin kanssa luvan Kuopion toisen kirjapainon perustamiseen, mutta luovutti pian osuutensa maisteri Carl Johan Mareliukselle. Sen jälkeen hän työskenteli faktorina Petter Adolf Aschanin johtaman yrityksen Karstenilta ostamassa painossa. Vuonna 1863 se myytiin Ahlqvistille ja maatalouskoulun johtajalle Antti Manniselle. Mannisen kuoltua vuonna 1866 Ahlqvist ei yksin kyennyt vastaamaan yrityksen hoidosta. Kirjapaino myytiin seuraavana vuonna huutokaupalla kauppias Isak Inkiselle, minkä jälkeen sen taakse perustettiin Aschanin isännöitsemä Kuopion Kirjapaino-osakeyhtiö.[3] Ahlqvist siirtyi sen jälkeen työpaikasta toiseen, menetti otteen elämästä ja kuoli vain 46-vuotiaana[4][5].

Ahlqvist oli innokas kirjallisuuden harrastaja, joka käänsi, toimitti ja kustansi useita pieniä kirjasia[6][5]. Hän suomensi ruotsin kielestä erityisesti uskonnollissävyistä kirjallisuutta. Ahlqvist toimi vuodesta 1853 lähtien Maamiehen Ystävän toimittajana ja julkaisi vuosina 1858–1860 Kuopiossa ilmestynyttä ruotsinkielistä Annons-Bladetia ja sen seuraajaa Ilmoitus-Lehteä. Mannisen kanssa vuodesta 1863 lähtien julkaisemassaan Tapiossa Ahlqvist hoiteli varsinkin kuulutuksia ja ilmoituksia.[7]

Teoksia muokkaa

  • No, nauretaanpas nyt. Hupaisia tarinoita nuorisolle kokoellut F. A-st. J. W. Lillja, Turku 1860, 5. painos 1888

Suomennoksia muokkaa

  • Karl Heinrich von Bogatzky: Se kallis tavara syntein anteeksi saaminen: kuin myös sen vahvistus Herran Pyhän Ehtoollisen kautta. Joh. Blom, Helsinki 1852
  • Erään köyhän mutta Jumalata pelkääväisen nuorukaisen ero rakkaista vanhemmistansa: kuin myös hänen erinomainen onnensa maailmassa. Edlund, Helsinki 1852
  • Johann Christoph von Schmid: Lammas ja lapsukainen: yksi kaunis ja sydäntä liikuttavainen kertomus nuorisolle. Edlund, Helsinki 1853
  • Johann Christoph von Schmid: Timotheus ja Philippi. Kuopio 1853
  • Johann Christoph von Schmid: Kertomus Niileksen pelastuksesta sekä hänen kristillisistä vanhemmistansa. Frenckell, Helsinki 1853
  • Johann Christoph von Schmid: Joulun-aatto: Erittäin kaunis kertomus joululahjaksi lapsillen. Helsinki 1854
  • Johann Christoph von Schmid: Jumala suojelee viattomuutta eli ravintohuone metsässä: ote Maam. ystävästä. Karsten, Kuopio 1854
  • Jumalisia kertomuksia: sivistyksen ja Jumalan pelvon edistymiseksi. Karsten, Kuopio 1855
  • Peter Paul Waldenström: Ahdas portti, P.P.W-n kirjoittama ja Fredrik Ahlqvist'in suomentama. Rongainen, Kuopio 1857
  • Zacharias Topelius: Ole armelias köyhille: lasten näytelmä kolmessa osakkeessa. Karsten, Kuopio 1857
  • Friedrich Reiche : Neuvon-antaja nuorisolle kaikissa elämän vaiheissa: opettavaisia ohjeita mainioimpain kirjailijoiden käsi-aloista. Aschan, Kuopio 1863
  • Leonta eli onnettomuus ja onni: kertomus, mukailemalla suomensi Fr. A-st. Aschan, Kuopio 1864
  • Tie onnellisuuteen: eli keino mitenkä rikkaaksi tullaan, kerrottu Abbot Lawerensen testamentin mukaan. Schildt, Jyväskylä 1868

Lähteet muokkaa

  • Kinnunen, Matti: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa I: Kuopion sanomalehdistön historia 1844–1917. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Kohtamäki, Ilmari: August Ahlqvist suomen kielen ja kirjallisuuden arvostelijana, s. 431. Vammala: , 1956.
  2. ↑ Jyrki Nummi: Aleksis Kiven tyrmääjänä tunnetun August Ahlqvistin suvun tarina on tieto­kirjallisuutta parhaimmillaan Helsingin Sanomat 14.1.2023. Viitattu 20.1.2023.
  3. ↑ Kinnunen, s. 40, 46–47.
  4. ↑ Kinnunen 66.
  5. ↑ a b Kirjanpainaja Fredrik Ahlqvist. Tapio, 24.3.1876. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Kinnunen, s. 40.
  7. ↑ Kinnunen, s. 39–41, 61.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fredrik_Ahlqvist&oldid=21887167”