Avaa päävalikko

Francis William Aston (1. syyskuuta 1877, Birmingham20. marraskuuta 1945, Cambridge) oli brittiläinen kemisti ja fyysikko. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1922 useiden ei-radioaktiivisten alkuaineiden isotooppien löytämisestä keksimänsä massaspektrometrillä sekä kokonaislukusäännön muotoilusta.[1]

Francis William Aston
Francis William Aston.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 1. syyskuuta 1877
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Birmingham, Iso-Britannia
Kuollut 20. marraskuuta 1945
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Cambridge, Iso-Britannia
Kansalaisuus Yhdistyneen kuningaskunnan lippu, Britti
Koulutus ja ura
Tutkinnot Cambridgen yliopisto,
Birminghamin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja J. J. Thomson
Instituutti Cambridgen yliopisto
Opettaja John Henry Poynting,William A. Tilden ja Joseph John Thomson
Tutkimusalue kemia, fysiikka
Tunnetut työt massaspektrometri,
Isotooppien kokonaislukusääntö
Palkinnot Nobel-palkintoNobelin kemianpalkinto 1922

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

1903 Aston, jo kemistinä, sai stipendin Birminghamin yliopistoon. Siellä hän opiskeli fysiikkaa liittyen röntgensäteilyyn ja radioaktiivisuuteen.

1909 hän siirtyi Cavendish Laboratoryyn Joseph John Thomsonin kutsusta. Siellä hän työskenteli neonin isotooppien tunnistamisen parissa. Hän myös piti luentoja Trinity Collegessa Cambridgessa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 hän palasi tutkimuksiensa pariin. Massaspektrometrin avulla hän tunnisti 212 luonnossa esiintyvästä 287:stä isotoopista. Vuonna 1921 Aston pääsi Royal Societyn jäseneksi.

Astonin työ isotooppien parissa myös johti hänet muotoilemaan kokonaislukusääntönsä, jonka mukaan kaikkien isotooppien massat ovat hyvin lähellä jotain kokonaislukua. Sääntöä käytettiin laajalti ydinenergian kehittämisessä.

MuutaMuokkaa

Kuun kraatteri Aston on nimetty Francis William Astonin mukaan.

LähteetMuokkaa

  1. The Nobel Prize in Chemistry 1922 The Nobel Foundation. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa