Françoise Demulder

ranskalainen valokuvaaja

Françoise Demulder (9. kesäkuuta 1947 Pariisi, Ranska3. syyskuuta 2008 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen sotavalokuvaaja, joka oli 1970-luvulla yksi keskeisistä naisista, jotka murtautuivat miesten hallitsemalle alalle. Hän kuvasi muun muassa Vietnamissa ja Lähi-idässä. Demulder palkittiin ensimmäisen naisena World Press Photon vuoden kuva -palkinnolla kuvasta, jonka hän otti Beirutissa Karantinan verilöylyn aikaan.

Françoise Demulder
Henkilötiedot
Syntynyt9. kesäkuuta 1947
Pariisi, Ranska
Kuollut3. syyskuuta 2008 (61 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti sotavalokuvaaja
Muut tiedot
Tunnustukset World Press Photon vuoden kuva

Ura muokkaa

Demulder syntyi Pariisissa vuonna 1947. Hän opiskeli filosofiaa ja työskenteli hetken mallina. Sitten hän lähti käytännössä hetken mielijohteesta poikaystävänsä kanssa Vietnamiin.[1] He ostivat vain menolipun, ja heidän tarkoituksena oli matkustella maassa.[2] Demulder alkoi Vietnamissa ottaa kuvia matkakulujen kattamiseksi.[3] Demulder muisteli myöhemmin, kuinka uutis- ja kuvatoimistot halusivat kuvia Vietnamista ja hän myi noin neljä kuvaa päivässä.[2] Demulder vei valokuviansa Associated Pressille ehkäpä 20 dollarin palkkiota vastaan. Demulder käytti hyväkseen Yhdysvaltain asevoimien avuliasta asennetta toimittajia kohtaan ja pystyi näin kiertämään maata. Hän kuvasi poikaystävänsä kanssa taisteluita moottoripyörän selästä ja armeijan helikoptereista.[1]

Demulder jäi Saigoniin, kun lähes kaikki muut amerikkalaiset ja muut ulkomaalaiset evakuoitiin sieltä 30. huhtikuuta 1975. Hän onnistui pääsemään Itsenäisyyden palatsiin ja otti ainutlaatuisen Yhdysvallan tappioita symboloivan valokuvan, jossa Pohjois-Vietnamin panssarivaunut jyräävät palatsin portin. Kuva julkaistiin pian sanomalehdissä ympäri maailmaa.[1]

Vietnamista Demulder päätyi Lähi-itään, jossa hän muun muassa valokuvasi Karantinan verilöylyä. Hänet palkittiin vuonna 1977 ensimmäisenä naisena World Press Photo vuoden kuva -palkinnolla.[1] Mustavalkoisessa kuvassa palestiinalaisnainen vetoaa falangistiin Karantinan asuinalueella, jossa falangistit olivat aamulla hyökänneet palestiinalaispakolaisia vastaan, sytyttäneet useita taloja tuleen ja tappaneet satoja.[2] Valokuva jäi lähes julkaisematta, sillä se saapui kaksi viikkoa sen ottamisen jälkeen Demulderin Gamma-kuvatoimistolle, jossa se hukkui muiden kuvien sekaan. Palattuaan Ranskaan Demulder pystyi vakuuttamaan toimittajat kuvan tärkeydestä.[3]

Demulder murtautui 1970-luvulla Catherine Leroyn ja Christine Spenglerin kanssa sotavalokuvauksen miesvaltaiselle alalle. Demulder kuvasi Vietnamin ja Lähi-idän lisäksi Kuubassa, Pakistanissa ja Etiopiassa. Hänen kuviaan julkaistiin muun muassa Paris Matchissa, Timessä, Newsweekissä ja Sternissä.[1]

Sairastuminen ja viimeiset vuodet muokkaa

Demulderin leukemia diagnosoitiin vuonna 2000, ja hän eli vuodesta 2003 vuoteenomana.[3] Hän ei ollut pitänyt taloudestaan huolta ja oli sairastuttuaan käytännössä varaton. Hänelle järjestettiin keräys, jossa oli mukana monia valokuvaajia, kuten Philip Jones Griffiths, Eric Bouvet ja Luc Delahaye, sekä gallerioita ja taiteenkerääjiä. Demulderille kerättiin hoitoja varten yli 170 000 euroa.[1] Demulder kuoli sydänkohtaukseen 61-vuotiaana vuonna 2008.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Jonathan Randal: Françoise Demulder The Guardian. 18.9.2008. Guardian News & Media Limited. Viitattu 19.10.2020. (englanniksi)
  2. a b c 1977 Françoise Demulder WY 18.9.2008. World Press Photo. Viitattu 19.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Nora Boustany: Pioneering Photographer Françoise Demulder Washington Post. 10.9.2008. WP Company LLC. Viitattu 19.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa