François Athanase de Charette de la Contrie
François Athanase de Charette de La Contrie (21. huhtikuuta 1763 Couffé – 29. maaliskuuta 1796 Nantes)[1] oli ranskalainen sotilas, joka toimi yhtenä vastavallankumouksellisen ja rojalistisen Vendéen kapinan komentajista.
Charette oli alkujaan aatelinen maanomistaja Nantesin seudulta.[1][2] Hän palveli vuosina 1779–1790 upseerina Ranskan laivastossa[3] ja sai 1788 luutnantin arvon[4]. Hän lähti vallankumouksen vuoksi maanpakoon Koblenziin, mutta joutui palaamaan pelivelkojen vuoksi Ranskaan ja sai nimityksen Bretagnen alueen kansalliskaartin komentajaksi. Charette liittyi Vendéen maaseudulla maaliskuussa 1793 puhjenneeseen tasavallan hallitusta vastustaneeseen kapinaan, ja ryhtyi Poitoun seudun kapinallisten komentajaksi. Hän kärsi aluksi sotilaallisia vastoinkäymisiä, mutta sai vähitellen jalansijan ala-Vendéessä ja pääsi yhdistämään voimansa Jacques Cathelineaun ja Maurice d’Elbéen komentaman katolisen ja kuninkaallisen armeijan kanssa.[3] Charette osallistui Nantesin piiritykseen kesä–heinäkuussa 1793 ja Torfoun taisteluun 19. syyskuuta, mutta riitautui sen jälkeen muiden kapinajohtajien kanssa eikä osallistunut Cholet’n taisteluun lokakuussa. Sen sijaan hän irtautui kapinallisten pääarmeijasta ja veti joukkonsa Poitevinin suoalueelle.[1][2][3]
Charette kävi pitkään menestyksekästä sissisotaa ja saavutti maineen pitämällä omaa ”hovia”. Hänen joukkonsa hallitsivat myös Noirmoutier’n saarta muutamia kuukausia.[2] Hän yhdisti joksikin aikaa voimansa Jean-Nicolas Stofflet’n komentaman pääarmeijan kanssa, mutta yhteistyö ei sujunut.[3] Charette solmi helmikuussa 1795 Ranskan hallituksen kanssa antautumissopimuksen, joka takasi hänelle armahduksen ja Vendéen kapinallisille varsin edulliset ehdot. Emigranttirojalistien tehdessä kesäkuun 1795 lopussa maihinnousuyrityksen Quiberoninlahdelle Charette kuitenkin liittyi heihin. Hän julisti tukevansa maanpaossa kuninkaaksi julistautunutta Provencen kreiviä, joka nimitti hänet ”kuninkaallisen armeijansa” kenraaliluutnantiksi.[1][2] Maihinnousun epäonnistuttua Charetten joukot jäivät yksin. Kenraali Lazare Hochen komentama armeija nujersi vähitellen vastarinnan ja saartoi kapinalliset Chabotièressa Angersin lähellä, jossa haavoittunut Charette jäi viimein vangiksi. Hänet teloitettiin ampumalla Nantesissa maaliskuussa 1796.[2][3]
Charetten veljenpoika Athanase de Charette oli myös rojalistinen sotapäällikkö.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d François-Athanase Charette de La Contrie (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c d e f Charette de la Contrie (François Athanase de), (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi) Dictionnaire de l'Histoire de France, s. 205, Encyclopédie Larousse. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1906), s. 78 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ François Athanase de Charette de la Contrie (ranskaksi) Encyclopédie Larousse. Viitattu 29.12.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta François Athanase de Charette de la Contrie Wikimedia Commonsissa
