Frá Fornjóti ok hans ættmönnum
Frá Fornjóti ok hans ættmönnum (”Fornjótrista ja hänen sukunsa jäsenistä) on yhteinen nimitys kahdelle keskiajan islantilaiseen saagakirjallisuuteen kuuluvalle tekstille, Fundinn Noregr ja Hversu Noregr byggðist, joissa kuvataan muutamien norjalaisten sukujen polveutumista tarunhohtoisista kuningaista ja myyttisestä Fornjótr-jättiläisestä. Kumpikin teksti on käsittelemänsä tarinamateriaalin vuoksi luettu muinaissaagoihin. Hversu Noregr byggðist on säilynyt ainoastaan Flateyjarbók-käsikirjoituksessa. Fundinn Noregr on Orkneylaisten saagan aloittava osio, joka on sekin säilynyt Flateyjarbókissa. Kumpikaan ei sisällä runoutta. [1] Näistä kahdesta tekstistä Fundinn Noregr on ilmestynyt suomeksi nimellä Norjan löytäminen muinaissaagojen kokoelmassa Egill Yksikätinen. Muinaissaagoja Pohjolasta (Helsinki: Finn Lectura).
Erot ja yhtäläisyydet Flateyjarbók-teksteissä muokkaa
Tarinan runko on kummassakin tekstissä sama. Fornjótrin suku hallitsee kummassakin ”Kveenien maata” (isl. Kvenland) ja ”Finnien maata” (isl. Finnland), joista jälkimmäiseen liittyvät termi Finnar viittasi yleensä nimenomaan saamelaisiin[2]. Molemmat tekstit yhdistävät myös Fornjótrin jälkeläisen Thorrin uhrijuhlatapaan ja mainitsevat Thorrin kolme lasta (pojat Nórr ja Górr sekä tytär Gói) ja tyttären katoamisesta ja veljesten etsintämatkoista näiden yrittäessä löytää sisarensa. Norjan vallattuaan Nórr kohtaa kummassakin kuningas Hrólfrin (isl. Hrólfr í Berg eli ”Vuoren Hrólfr"), joka on ryöstänyt Góin, ja kohtaaminen päättyy lopulta siihen, että Hrólfr nai Góin ja Nórr taas saa puolisokseen Hrólfrin sisaren. Kummassakin tekstissä Nórr ja Górr jakavat valloittamansa maat keskenään niin, että Górr ottaa haltuunsa saaret ja Nórr mantereella olevat alueet. [3]
Yhtäläisyyksien lisäksi tarinoissa on kuitenkin myös jonkin verran eroja. Hversu Noregr byggðist sisältää esimerkiksi joitain tarina-aihelmia, joita ei selitetä vaan jotka ovat ymmärrettävissä Norjan löytäminen tekstin kautta (esim. Góin löytämiseksi järjestetty uhrijuhla Norjan löytäminen -tekstissä selittää ensin mainitussa tarinassa olevan maininnan kuukauden myöhässä olevasta uhrijuhlasta). Jotkut Norjan löytäminen -tekstissä esiintyvät yksityiskohdat jäävät Hversu Noregr byggðist -tekstissä mainitsematta, mahdollisesti toiston välttämiseksi samassa Flateyjarbók-käsikirjoituksessa olevissa teksteissä. Siinä missä Norjan löytäminen keskittyy lopuksi Orkneyn jaarlien esi-isän eli Górrin pojan Heitin jälkeläisiin, Hversu Noregr byggðist kuvaa tarkemmin Nórrin sekä Górrin muiden poikien jälkeläisiä laajentaen näin Norjan löytäminen -tekstin suppeaksi jättämää kuvaa tai lisäten siitä kokonaan puuttuvia yksityiskohtia. Maantieteellisesti Hversu Noregr byggðist keskittyy Norjaan ja sen pohjoispuolella oleviin alueisiin toisin kuin Norjan löytäminen, jossa liikutaan myös Itämeren alueella ja Tanskassa.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Aalto, Sirpa. 2018. ”Suomen muinaiset kuninkaat” – todellisuus nimien takana. (Glossae-blogi 2.2.2018).
- Ashman Rowe, Elizabeth. 2000. Origin legends and foundation myths in Flateyjarbók (Arkistoitu – Internet Archive). Teoksessa Old Norse Myths, Literature and Society Old Norse myths, literature and society: The proceedings of the 11th International Saga Conference, 2-7 July 2000, University of Sydney, toim. Geraldine Barnes & Margaret Clunies Ross. Sydney: Centre for Medieval Studies, University of Sydney, 441-454.
- Busch, Kay. 2004 [2002]. Großmachtstatus & Sagainterpretation. Die schwedischen Vorzeitsagaeditionen des 17. und 18. Jahrhunderts. Vol I: Beschreibung. Väitöskirja. Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU), Philosophische Fakultät und Fachbereich Theologie.
- Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
Viitteet muokkaa
Käännökset ja editiot muokkaa
- Fra Fornjoti ok hans ættmönnum. Teoksessa Rafn, C. C. (toim.) 1829–1830. Fornaldar sögur Nordrlanda, 2. Kaupmannahöfn: [s.n.], 1-21.
- Guðbrandur Vigfússon & C. R. Unger (toim.). 1860–1868. Flateyjarbók, 1. Christiania: Malling, 21-24, 219-221.
- Frá Fornjóti ok hans ættmönnum. Teoksessa Guðni Jónsson (toim.). 1954. Fornaldar sögur Norðurlanda, 2. Akureyri: Íslendingasagnaútgáfan, 73-91.
- Norjan löytäminen. Suomentanut Annakaisa Alander. Teoksessa Egill Yksikätinen. Muinaissaagoja Pohjolasta, toim. Helga Hilmisdóttir, Kirsi Kanerva ja Sari Päivärinne. Helsinki: Finn Lectura, 2013.
- Orkneylaisten saaga. Suomentanut Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 2008.
- Rask, Rasmus (toim.). 1817. Snorra-edda ásamt Skáldu og þarmeð fylgjandi ritgjördum. Stockholm, 357-372.
- Björner, Eric Julius. 1737. Nordiska kämpa dater . Stockholm: Horrn.
Aiheesta muualla muokkaa
- Funding Noregr muinaisislanniksi Heimskringla.no -sivustolla
- Hversu Noregr byggðist muinaisislanniksi Heimskringla.no -sivustolla
- Frá Fornjóti ok hans ættmönnum muinaisislanniksi Snerpa.is -sivustolla
- Frá Fornjóti ok hans ættmönnum -bibliografia Stories for All Time: The Icelandic Fornaldarsögur (Arkistoitu – Internet Archive) -sivustolla
- Hversu Noregr byggðist englanniksi Germanic Mythology -sivustolla
- Fundinn Noregr englanniksi Germanic Mythology -sivustolla