Fosforipentafluoridi

kemiallinen yhdiste

Fosforipentafluoridi (PF5) on fosforin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste.

Fosforipentafluoridi
Phosphorus-pentafluoride-2D-dimensions.png
Phosphorus-pentafluoride-3D-vdW.png
Tunnisteet
CAS-numero 7647-19-0
Ominaisuudet
Molekyylikaava PF5
Moolimassa 125,97
Ulkomuoto Väritön kaasu[1]
Sulamispiste -83 °C [1]
Kiehumispiste -75 °C [1]
Tiheys 5,805 g/dm3[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

OminaisuudetMuokkaa

Fosforipentaluoridi on huoneenlämpötilassa väritön ja epämiellyttävän hajuinen kaasu. Se reagoi veden kanssa hydrolysoituen ensin fosforyylifluoridiksi, joka hajoaa edelleen fluorifosforihapoiksi ja fosforihapoksi sekä vetyfluoridiksi. Yhdiste on Lewis-happo eli se kykenee vastaanottamaan elektroniparin. Se muodostaa komplekseja Lewis-emästen, kuten amiinien, eettereiden, sulfoksidien ja nitriilien ja fluoridi-ionin kanssa. Rakenteeltaan fosforipentafluoridi on trigonaalinen bipyramidi.[1][2][3][4]

Valmistus ja käyttöMuokkaa

Tyypillisin tapa valmistaa fosforipentafluoridia on fosforipentakloridin fluoraus käyttäen arseenitrifluoridia, kalsiumfluoridia, vetyfluoridia, lyijyfluoridia, antimonitrifluoridia tai hopeafluoridia.[2][3][4]

3 PCl5 + 5 AsF3 → 3 PF5 + 5 AsCl3

Muita tapoja valmistaa yhdistettä ovat fosforipentoksidin tai fosforihapon ja alkali- tai maa-alkalimetallifluoridin, fosforyylifluoridin ja vetyfluoridin tai rikkiheksafluoridin ja fosforitrifluoridin välisellä reaktiolla.[2]

Fosforipentafluoridin käyttö on melko vähäistä. Sitä voidaan käyttää mietona fluorauskemikaalina tai katalyyttinä polymerointireaktioissa tai fosforin lähteenä puolijohteita valmistettaessa.[2][3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 160. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c d Charles B. Lindahl & Tariq Mahmood: Fluorine Compounds, Inorganic, Phosphorus, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000 Viitattu 04.10.2012
  3. a b c Gerhard Bettermann, Werner Krause, Gerhard Riess & Thomas Hofmann: Phosphorus Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000 Viitattu 04.10.2012
  4. a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 706. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 04.10.2012). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.