Fluorolintaani
kemiallinen yhdiste
Fluorolintaani (tunnetaan myös nimellä 2-FPPP) on dissosiatiivinen anesteettinen kemikaali jota on myyty internetissä muuntohuumeena.[1][2]
Fluorolintaani | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 1-(1-(2-fluorofenyyli)-2-fenyylietyyli)pyrrolidini |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C18H20FN |
Moolimassa | 269,36 g/mol |
Fluorolintaani ja sen sukuiset diaryletymaniinit ovat NMDA-reseptorin antagonisteja[3], ja sitä on tutkittu in vitro -tutkimuksissa mahdollisena hoitomuotona neurotoksisiin vaurioihin[4], masennukseen[5] ja sympatomimeettina.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jason Wallach, Pierce V. Kavanagh, Gavin McLaughlin, Noreen Morris, John D. Power, Simon P. Elliott, Marion S. Mercier, David Lodge, Hamilton Morris, Nicola M. Dempster, Simon D. Brandt: Preparation and characterization of the ‘research chemical’ diphenidine, its pyrrolidine analogue, and their 2,2-diphenylethyl isomers. Drug Testing and Analysis, May 2014, 7. vsk, nro 5, s. 358–367. doi:10.1002/dta.1689 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Analytical Report - Fluorolintane January 2016. Nacionalni forenzični laboratorij (NFL). Arkistoitu 1.2.2016. Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Michael L. Berger, Anna Schweifer, Patrick Rebernik, Friedrich Hammerschmidt: NMDA receptor affinities of 1,2-diphenylethylamine and 1-(1,2-diphenylethyl)piperidine enantiomers and of related compounds. Bioorganic & Medicinal Chemistry, May 2009, 17. vsk, nro 1, s. 3456–3462. PubMed:19345586 doi:10.1016/j.bmc.2009.03.025 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nancy M. Gray, Brian K. Cheng: Patent EP 0346791 B1 - 1,2-diarylethylamines for treatment of neurotoxic injury google.com. Viitattu 17 June 2015.
- ↑ Brooke D Aspergren, Richard V Heinzelman: Patent US 3083139 A - Therapeutic 1-(1, 2-diphenylethyl) pyrrolidine for the management of depression google.com. 1963. Viitattu 22 June 2015.
- ↑ R. V. Heinzelman , B. D. Aspergren: Compounds Containing the Pyrrolidine Ring. Analogs of Sympathomimetic Amines. Journal of the American Chemistry Society, July 1953, 75. vsk, nro 14, s. 3409–3413. doi:10.1021/ja01110a033 Artikkelin verkkoversio.