Florence Pugh
Florence Pugh (s. 3. tammikuuta 1996 Oxford)[1] on englantilainen näyttelijä. Hän teki näyttelydebyyttinsä vuonna 2014 elokuvassa The Falling. Läpimurtoroolinsa Pugh teki vuonna 2016 elokuvassa Lady Macbeth,[2] josta hän voitti British Independent Film Awards -palkinnon ja oli ehdolla Bafta-palkinnon saajaksi.[3][4] Vuonna 2019 hän näytteli Greta Gerwigin draamaelokuvassa Pikku naisia, josta hän sai parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuuden.[5]
| Florence Pugh | |
|---|---|
.jpg) Florence Pugh Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2024. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. tammikuuta 1996 Oxford, Englanti |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 2014– |
| Merkittävät roolit | |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pugh on myös tähdittänyt elokuvia Outlaw King (2018), Fighting with My Family (2019), Midsommar – loputon yö (2019), Don’t Worry Darling (2022), Oppenheimer (2023) ja Dyyni: Osa kaksi (2024) sekä minisarjaa The Little Drummer Girl (2018). Hän näyttelee myös Yelena Belovaa Marvel Cinematic Universen elokuvissa Black Widow (2021) ja Thunderbolts* (2025), sekä Disney+-sarjassa Hawkeye (2021).
Vuosina 2019–2022 Pugh oli parisuhteessa yhdysvaltalaisen näyttelijä-elokuvantekijä Zach Braffin kanssa.[6]
Filmografia
muokkaa| Elokuvat | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Muuta |
| 2014 | The Falling | Abbie Mortimer | ||
| 2016 | Lady Macbeth | Katherine Lester | ||
| 2018 | The Commuter | Gwen | ||
| Outlaw King | Elizabeth de Burgh | |||
| Paha saa palkkansa | Malevolent | Angela Sayers | ||
| 2019 | Fighting with My Family | Saraya ”Paige” Knight | ||
| Midsommar – loputon yö | Midsommar | Dani Ardor | ||
| Pikku naisia | Little Women | Amy March | ||
| 2021 | Black Widow | Yelena Belova / Musta Leski | ||
| 2022 | Don’t Worry Darling | Alice Chambers | ||
| Ihme | The Wonder | Lib Wright | ||
| Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus | Puss in Boots: The Last Wish | Kultakutri (ääni) | ||
| 2023 | A Good Person | Allison | myös yhtenä tuottajana | |
| Oppenheimer | Jean Tatlock | |||
| 2024 | Dyyni: Osa kaksi | Dune: Part Two | prinsessa Irulan | |
| We Live in Time | Almut | |||
| 2025 | Thunderbolts* | Yelena Belova / Musta Leski | jälkituotannossa | |
| Televisio | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Muuta |
| 2016 | Marcella | Cara Thomas | 3 jaksoa | |
| 2018 | Kuningas Lear | King Lear | Cordelia | televisioelokuva |
| The Little Drummer Girl | Charmian ”Charlie” Ross | minisarja | ||
| 2021 | Hawkeye | Yelena Belova / Musta Leski | 3 jaksoa; Disney+-alkuperäissarja | |
| 2022 | Running Wild with Bear Grylls | oma itsensä | Jakso: ”Florence Pugh” | |
| 2023 | Human Resources | Sarah Crumbhorn (ääni) | 4 jaksoa | |
Lähteet
muokkaa- ↑ Florence Pugh Biography. Viitattu 19.12.2021. (englanti)
- ↑ Nordine, Michael: Florence Pugh Says Greta Gerwig’s ‘Little Women’ ‘Talk the Way Sisters Talk’ IndieWire. 28.1.2019. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Hayes, Martha: Florence Pugh: ‘You never see an unplucked brow in Hollywood' The Guardian. 6.10.2018. Viitattu 28.6.2019. (englanti)
- ↑ Firth, Emma: Who Is Florence Pugh? Everything You Need To Know About The Little Drummer Girl Star Grazia. 28.10.2018. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Allaire, Christian: Inside Florence Pugh’s Very First Oscars Vogue. 10.2.2020. Viitattu 25.11.2021. (englanti)
- ↑ Cuttler, Andrea: Florence Pugh Is Just Being Honest Harper's Bazaar. 16.8.2022. Viitattu 16.12.2022. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Florence Pugh Wikimedia Commonsissa
- Florence Pugh Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Florence Pugh Elonetissä.