Flipperi
Flipperi (engl. pinball) on elektroninen peli, jossa pelaaja yrittää metallikuulia ohjailemalla kerätä pisteitä lasin alla olevalta pelialustalta.
Historia
muokkaaFlipperin juuret ovat bagatelle-pelissä, joka kehiteltiin 1700-luvun lopulla ja josta tuttuun rakenteeseen viittaa pelin alkuperäinen englanninkielinen nimi. Itse bagatelle oli verkapohjainen, etäisesti biljardia muistuttava peli. Siitä kehitettiin myöhemmin yleensä lasten käyttöön suunnattu pienempi versio, parlour bagatelle, joka suomalaisittain tunnetaan fortunana. Varsinaisen flipperin esi-isä, sähköfortuna onkin fortuna suuremmassa koossa sähköisellä pisteenlaskujärjestelmällä ja rahalukolla varustettuna.
Huomattava kehitysaskel ja samalla askel kohti nykyisen näköistä flipperiä tuli 1800-luvun lopulla, kun keksijä Montague Redgrave Ohiosta Yhdysvalloista patentoi teräsjouseen perustuvan shooterin vuonna 1871. Sähköfortunat sähköistyvät 1930-luvulla, ja samalla tuli mahdolliseksi automaattien pistelaskusysteemi. Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt sähköfortuna, Baffle Ball, kehitettiin Chicagossa vuonna 1931. Chicagosta tuli vuosikymmenten ajaksi flipperiteollisuuden johtava kaupunki. Varsinainen flipperi syntyi vuonna 1947, kun markkinoille tulleeseen peliin Humpty Dumpty oli liitetty mailoja (engl. flippers), joilla kuulaa voi ohjailla pelialustalla. Mailat osoittautuivat erittäin suosituksi ominaisuudeksi ja lähes jokaiselta valmistajalta tuli markkinoille mailallisia malleja. Samalla valmistajat alkoivat käyttää koneesta nimeä flipperi (engl. flipper pinball) korostaakseen, että kyseessä on todellakin uusi, mailallinen kone. Koneen englanninkieliseksi nimeksi palasi myöhemmin alkuperäinen nimi pinball, mutta suomenkielinen nimi flipperi jäi elämään. Mailojen sijaintipaikaksi vakiintui kuitenkin vasta myöhemmin pelin alalaita.
Suomessa flipperien yksinoikeus oli välillä Raha-automaattiyhdistyksellä, mutta laki kumottiin vuonna 1995.[1]
Pelin kulku ja tavoite
muokkaaPelin tavoite on pitää pallo pelikentällä mahdollisimman pitkään, keräten samalla pisteitä. Yhdessä erässä on 1970-luvun jälkeen ollut tyypillisesti kolme palloa ja sitä ennen viisi. Pelaaja kasvattaa pallomäärää keräämällä lisäpalloja, joita saa seuraamalla pelin tavoitteita. Moderneissa koneissa hyvät tulokset vaativat usein koneen sääntösetin tuntemusta ja lisäksi niissä on yleensä useita moodeja. Moodit ovat pelitiloja, joissa pelaajan on saavutettava tietyt tavoitteet tietyn ajan kuluessa. Tyypillinen moodi voi olla esimerkiksi saada pallo valojen ilmaisemiin monttuihin kymmenen sekunnin sisällä.
Mailojen lisäksi pelaaja voi vaikuttaa pallon kulkuun tönimällä konetta. Liiallisen tönimisen tai koneen etupään nostamisen estämiseksi koneessa on heilurikytkin, jonka ansiosta kone tilttaa (engl. tilt) liian rajusta käsittelystä. Tiltin seurauksena kone kytkee mailat pois käytöstä ja pelaaja menettää pelissä olevan pallon.
Pelihallit
muokkaaSuomessa toimii flippereihin erikoistuneita pelihalleja ainakin Helsingissä, Kouvolassa, Kurikassa, Mikkelissä, Orivedellä, Riihimäellä, Lahdessa ja Tampereella[2]. Yksittäisten flippereiden löytämisessä auttaa Flipperit.net-sivuston Flipperitutka[3].
Kilpailut
muokkaaFlipperipelaamisessa järjestetään kilpailuja. Suomenmestaruudesta kilpaileminen alkoi uudelleen 20 vuoden tauon jälkeen vuonna 2017.[4] Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään vuosittain, ja vuonna 2018 kisat järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa Tampereen Pakkahuoneella.[5]
Suomessa on arvioitu olevan joitakin satoja flipperiharrastajaa ja satakunta aktiivipelaajaa[6].
Populaarikulttuurissa
muokkaaThe Whon kappale ”Pinball Wizard” kertoo kuurosokeasta pojasta, joka pelaa flipperiä erittäin taitavasti. Elton John teki kappaleesta oman coverinsa ja esitti pinball wizardia Ken Russellin elokuvassa ”Tommy”.[7] Elokuvassa ”Tilt” taitavaa flipperinpelaajaa esittää Brooke Shields.[8][9]
Flipperit videopeleissä
muokkaaFlippereistä on tehty lukemattomia eri versioita videopeleinä kotietokoneille ja pelikonsoleille. Yksi varhaisia esimerkkejä on Pinball. Muita aikoinaan tunnettuja ovat muun muassa Pinball Dreams ja Pinball Fantasies.
Nykyisiä videopelitoteutuksia ovat muun muassa Pinball FX2, Microsoft Pinball Arcade ja Zen Pinball.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kilpailuvirasto:Raha-automaattiyhdistyksen pelitoiminnan markkinointikriteerit ja niiden soveltaminen.
- ↑ Kaj Laaksonen: Bitin kesälomaopas 2022: kuulille kyytiä flipperihalleissa Mikrobitti. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Flipperitutka - Hakutulokset flipperit.net. Viitattu 2.7.2022.
- ↑ Koskinen, Vihtori: Luulitko flippereiden hävinneen? Pelistä tuli keski-ikäisten miesten trendiharrastus 9.9.2017. Yle. Viitattu 5.1.2019.
- ↑ Repo, Toni: Tampereella kilpaillaan flipperin Euroopan mestaruudesta – Pakkahuone täyttyi pelien välkkyvistä valoista ja kolinasta 7.9.2018. Aamulehti. Arkistoitu 5.1.2019. Viitattu 5.1.2019.
- ↑ Harrastajat ovat löytäneet taas flipperin – aktiivipelaaja: "Tämä touhu on myös maailmalla nyt tosi kovassa nosteessa" Yle Uutiset. 10.9.2022. Viitattu 10.9.2022.
- ↑ Sexton, Paul: Elton John Sure Played A Mean Cover Of ‘Pinball Wizard’ Stories. 20.3.2019. U Discover Music. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Pinball, That's All. Billboard, 14.4.1979, 91. vsk, nro 15, s. 72. Nielsen Business Media, Inc. ISSN 0006-2510 Google-lehdet. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Liebenson, Donald: 40 Years Later, Brooke Shields Has No Regrets About Her Scandalous Star-Making Role Hollywood. 6.4.2018. The Vanity Fair. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Flipperit.net Jarkko Kuoppamäki ja Juha Laurila.
- APz:n pelisivut Ari Sovijärvi.
- Tuukan flipperisivut Tuukka Kalliokoski. Arkistoitu 23.7.2011. Viitattu 20.1.2011.
- Liukkonen, Juho: Mihin katosivat flipperit? Yle uutiset 30.4.2013.