Filmidosimetri
Filmidosimetri on ydinlaitoksissa, sädehoitolaitoksissa ja röntgenosastoilla käytetty yksinkertainen dosimetri eli henkilökunnan saaman ionisoivan säteilyannoksen seurantalaite.
Laite on yksinkertaisesti neulalla tai nipistimellä virka-asun rintataskuun kiinnitettävä muovikotelo, joka sisältää palasen mustavalkoista filmiä. Filmissä on eri herkkyisiä säteilyherkkiä alueita, jotka on sijoitettu numeroidun mitta-asteikon muotoon. Filmit vaihdetaan ja kehitetään määräajoin. Säteily vaikuttaa valottavasti filmiin, ja kehitetyn filmin asteikosta nähdään kuinka paljon kyseinen henkilö on saanut säteilyä: filmi on tummunut kyseiseen asteikkolukuun asti.[1]
Ydinvoimaa hyödyntävissä laitoksissa, kuten voimaloissa tai ydinkäyttöisissä laivoissa, dosimetrit vaihdetaan kerran viikossa.
Vastaavia dosimetrejä käytetään myös sädehoitoa antavissa laitoksissa. Näissä dosimetrejä on eri laatuisia: suurienergiaista säteilyä tuottavissa paikoissa kuten gammakamera- tai kobolttikanuuna-pisteissä käytetään erityisesti niihin suunniteltuja dosimetrejä. Samoin säteileviä potilaita, esimerkiksi radiojodia saaneita, käsittelevällä henkilökunnalla on omat dosimetrinsä, joissa on erityinen säteilylle herkkä näyttöosa: se muuttaa väriään kun säteilyannos ylittää määrätyn rajan.
Filmidosimetrin tilalle on tullut elektroninen DIS-dosimetri (direct ion storage), jonka toimintaperiaate perustuu ionisaationkammioon, josta säteilyn synnyttämät varaukset kerätään puolijohteen avulla.