Fernán Caballero

Fernán Caballero eli Cecilia Böhl von Faber

Fernán Caballero, oikea nimi Cecilia Böhl von Faber, (17971877) oli espanjalainen kirjailija. Hänen isänsä oli saksalainen ja äiti espanjalainen. Caballero oli kolmasti naimisissa ja viimeksi sevillalaisen asianajajan de Arromin kanssa, mutta käytti kirjailijana aina mainittua salanimeä. Hänen isänsä, Saksan konsuli Cadizissa, antoi tyttärelleen erittäin huolellisen kasvatuksen, jota sen ajan espanjalaisiin oloihin nähden voi sanoa loistavaksi. Kauniin Cecilian Sevillassa oleva koti tarjosi hänen toisen avioliittonsa aikana kokouspaikan kaupungin ylhäisölle ja taiteellisille ja tieteellisille piireille, kuin myös eteville ulkomaalaisille.[1]

Caballero kirjoitti ensimmäisen kaunokirjallisen tuotteensa saksaksi ja käänsi sen 18 vuotta myöhemmin espanjan kielelle, ja se ilmestyi nimellä Sola, cuadro de costumbres sevillanas. Se kuvasi erästä Sevillassa suurta huomiota herättänyttä tapausta. Vuonna 1849 hän julkaisi El heraldo de Madrid -lehdessä ensimmäiset luvut sittemmin kirjan muodossa suuren menestyksen saavuttanutta romaaniansa La Gaviota, joka elävästi ja oivallisin paikallisvärein kuvasi eteläespanjalaisia oloja. Kansanelämän kuvaus oli siinä aivan uutta. Hänen suuria romaanejaan ovat edelleen Clemencia (1852), jonka aiheen kirjailija on ottanut omasta elämästään, Elfa õ la España treinta años ha, Lágrimas, jossa viimemainitussa kirjailijan jyrkkä katolisuus pistää silmään, ja La familia de Alvareda, miellyttävä kansanelämän kuvaus täynnä järkyttävää traagillisuutta. Vuosina 1852−1861 hän kirjoitti seitsemän novellia, julkaistut yhteisnimellä Novelas de costumbres (tapainkuvauksia). Toisella hänen kertomussarjallaan on nimenä Relaciones (kertomuksia) ja Cuadros de costumbres (tapojen maalauksia). Paitsi kaunokirjallisia teoksiaan Caballero on julkaissut ensimmäisen kokoelman espanjalaisia kansansatuja ja -lauluja sekä folkloristisia kirjoituksia. Caballero toimitti kahdesti painosta kootut teoksensa, nimittäin 19 nidoksena (1856) ja 13 nidoksena (1860−1861). Hänen kuoltuansa ilmestyivät hänen viimeiset kertomuksensa: Ultimas produciones, (1878). Niihin liitti elämäkerrallisen luonnoksen Fernando de Gabriel y Ruiz de Apodaca.[1]

Suomennettu teosMuokkaa

  • Dolores parka!: andalusialainen kertomus, suomentanut Selma Anttila, Hämeenlinna: Karisto 1920. Sarja: Kolmen markan romaaneja 1.

LähteetMuokkaa

  1. a b Caballero, Fernán, Tietosanakirja osa 1, palstat 1412−1413, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muuallaMuokkaa