Ferdinánd Barna

unkarilainen kielentutkija ja etnografi

Ferdinánd Barna (18251895) oli unkarilainen kielentutkija ja etnografi ja Unkarin kansallismuseon virkamies vuodesta 1860. Hän käsitteli useissa tutkielmissa suomalais-ugrilaisten kansojen kieliä, lähinnä unkaria sekä esihistoriaa, pakanallista uskontoa ja runoutta koskevia kysymyksiä.[1]

Ferdinánd Barna

Erityistä huomiota Barna ansaitsee sen vuoksi, että hän käänsi ensimmäisenä Kalevalan kokonaisuudessaan unkariksi. Käännös Kalevala: a finnek nemzeti eposza ilmestyi 1871 Pestissä. Barnan muita julkaisuja ovat (ei suomennettu): Suomalainen kansanrunous muinais-unkarilaiseen runouteen verrattuna (1873), Unkarin kielen korosta (1875), Eräs unkarilaisen ja suomalaisen kirjallisuuden välinen yhtymäkohta (1878), Muinaisuskontomme pääjumalat (1881), Muinaisuskontomme pienemmät jumaluusolennot sekä uhrimenot (1881).[1]

Barna myös osallistui aikansa polttaviin kielikysymyksiin, kielenuudistusriitaan ja unkarilaisten alkuperää koskevaan väittelyyn. Hän asettui edellisessä periaatteellisesti varsin järkevälle ja maltilliselle kannalle, jälkimäisessä hän taas pääasiassa vastusti Ármin Vámbéryn turkkilaisteoriaa. Barna tutustutti unkarilaisia useissa selonteoissaan Suomessa ja Venäjällä ilmestyneisiin mordvalaisia ja votjakkeja koskeviin kansatieteellisiin ja historiallisiin teoksiin.[1]

Useimmat Barnan tutkielmista ja selostuksista ilmestyivät Unkarin tiedeakatemian julkaisusarjassa Értekezések.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Barna Ferdinánd, Tietosanakirja osa 1, palsta 864−865, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muuallaMuokkaa