Ferapontovin luostari
Ferapontovin luostari (ven. Ферапонтов монастырь, Ferapontov monastyr) on nykyisin museona toimiva pohjoisvenäläinen luostari, jossa on säilynyt keskiaikaista venäläistä taidetta. Luostari sijaitsee Vologdan alueella Pohjois-Venäjällä. Se on perustettu 1398. Pääkirkko on rostovilaisten mestarien tiilistä rakentama 1490-luvulta. Sen sisäseinät ovat Venäjän tunnetuimman keskiaikaisen taidemaalarin Dionisiuksen maalaamien freskojen peitossa. 1530-luvulla Iivana Julma teki luostariin useita pyhiinvaellusmatkoja, ja antoi sille erivapauksia.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Ferapontov_Monastery_2009.jpg/250px-Ferapontov_Monastery_2009.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/Ferapontov.jpg/250px-Ferapontov.jpg)
Venäjän kirkkoa uudistaa yrittänyt mutta omaan vallanhimoonsa kukistunut patriarkka Nikon eli luostarissa ankarimman lajin munkiksi pakotettuna viimeiset elinvuotensa sen jälkeen kun tsaari Aleksei Mihailovitš oli näin määrännyt – saatuaan tarpeekseen itsepäisen papin tahallisesta vaikeuksien aiheuttamisesta.
Luostari on UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2000.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ Opetushallitus: Kohdeluettelo edu.fi. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 30.6.2007.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferapontovin luostari Wikimedia Commonsissa