Felix Frang

suomalainen kuvataiteilija

Felix Ferdinand Frang (myöhemmin Pahlama) (28. lokakuuta 1862 Ikaalinen20. huhtikuuta 1932) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan lukuisista maalaamistaan alttaritauluista. Hänen poikansa Leo Pahlama oli myös taidemaalari. Kaikkiaan Frangilla oli neljä lasta. Felix Frangin veli oli taide- ja koristemaalari Berndt Frang-Ponsio.[1]

Frangin, hänen puolisonsa ja vanhempiensa hauta

ElämänvaiheitaMuokkaa

Frang aloitti taideopinnot 16-vuotiaana Suomen Taideyhdistyksen (STY:n) piirustuskoulussa Helsingissä opiskellen siellä vuosina 18781885. Tuolta ajalta häneltä on säilynyt paljon lyijykynätöitä ja mustalla liidulla tehtyjä piirroksia. Hän oli kolme vuotta 1885–1888 stipendiaattina Düsseldorfissa Saksassa sekä Pariisissa Ranskassa.

Frangin avioiduttua perhe asui Ikaalisten kauppalassa pienessä vuokramökissä, missä Frang maalasi myös suuret alttaritaulunsa. Olosuhteet olivat varmasti koko perheelle vaikeat, sillä suuret alttaritaulutkin Frang maalasi siellä asteittain kangasta rullalta päästäen ja taas rullalle käärien. Frang voitti kolmannen palkinnon Helsingin Johanneksenkirkon alttarimaalauskilpailussa. Ensimmäisen ja toisen palkinnon sai Edelfelt, mutta töitä ei koskaan toteutettu. Myöhemmin Eero Järnefelt maalasi alttaritaulun Johanneksenkirkkoon.[2][3]

Palestiinassa hän oli 1925–1926 professori Aapeli Saarisalon perheen vieraana maalaten Kinneretin järven maisemia. Frangin tytär Anna Maria (1898–1957) oli naimisissa Aapeli Saarisalon kanssa.[4]Professori Saarisalo oli siihen aikaan tekemässä Raamatunhistoriaan liittyviä arkeologisia tutkimuksia. Kun Saarisalot palasivat Suomeen ja saivat asunnon Helsingin pitäjästä, muutti leskeksi jäänyt Frang heidän luokseen asumaan vuonna 1931. Frang kuoli seuraavana vuonna 20. huhtikuuta 1932 Saarisalojen luona 69-vuotiaana. [5]

 
Lopen kirkon alttaritaulu

19 alttaritaulun lisäksi Frang on maalannut lukuisia muotokuvia ja muita tilaustöitä.[5]

TeoksiaMuokkaa

Frangin maalaamat alttaritaulut ovat myös seuraavissa kirkoissa: Loppi 1901, Multia 1912, Iitti 1917, Pusula 1921, Joutseno (nyk. sijoitettu Joutsenon Pulpin seurakuntakeskukseen) 1923, Savitaipaleen siunauskappeli 1924, Kiikoinen 1924, Virtasalmi 1926 (tuhoutui tulipalossa 1976) ja Perhon rukoushuone, Urjala 1928.[6][5]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.