Fauni (elokuva)
Fauni (ital. Il fauno) on vuonna 1917 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Febo Marin ohjaaman symbolistisen fantasian pääosia esittävät ohjaajan lisäksi Nietta Mordeglia, Helena Makowska ja Vasco Creti.
| Fauni | |
|---|---|
| Il fauno | |
.jpg) |
|
| Ohjaaja | Febo Mari |
| Käsikirjoittaja | Febo Mari |
| Kuvaaja | Giuseppe Vitrotti |
| Pääosat | Febo Mari, Nietta Mordeglia, Helena Makowska, Vasco Creti |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö | Ambrosio Film |
| Ensi-ilta |
6. joulukuuta 1917 (Italia) 1. syyskuuta 1919 (Suomi) |
| Kesto | 1385/1325 metriä (72 min.) |
| Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Juoni muokkaa
Kuvanveistäjä jättää mallinsa ateljeehensa ja lähtee kasinolle pelaamaan. Yöllä kuvanveistäjän faunipatsas herää eloon ja tyttö rakastuu fauniin. Seuraavana päivänä kuvanveistäjä myy patsaan rikkaalle ruhtinattarelle. Patsas putoaa kuormasta ja herää jälleen henkiin. Fauni ja tyttö karkaavat yhdessä romanttiseen paratiisiinsa. Metsästäjä ampuu faunin, joka muuttuu taas patsaaksi. Tyttö anoo turhaan patsasta takaisin ruhtinattarelta. Lopussa tyttö herää ja huomaa kaiken olleen vain unta.[1][2]
Näyttelijät muokkaa
| Febo Mari | … | Fauni/Taru |
| Nietta Mordeglia | … | Uskollisuus |
| Helena Makowska | … | Nainen |
| Vasco Creti | … | Taide |
| Oreste Bilancia | … | Kavaluus |
| Ernesto Vaser | … | ajuri |
| Fernando Ribacchi | … | |
| Giuseppe Pierozzi | … | peluri[3][4][5] |
Tuotanto ja vastaanotto muokkaa
Ambrosio Filmin tuottama[3] Fauni on kunnianhimoinen symbolistinen pygmalionfantasia, jonka teemana on estetisoitu rakkaus ja erotiikka. Elokuvan vaikutus perustuu pitkälti sen taidokkaaseen valaistukseen ja väritykseen.[1][2]
Aikalaiskriitikko piti Faunia taiteellisena ja hienostuneena, mutta tarinaltaan tylsänä ja elottomana ja yleisön makuun liian hitaana ja raskaana[3][4]. Myöhemmin sitä on kuvattu ”herkäksi, hienovaraiseksi ja kauniisti toteutetuksi elokuvaksi, jonka tunnelmassa on jotain syvästi lumoavaa”[6]. Faunilla on sanottu olleen suuri vaikutus eurooppalaiseen elokuvaan, ja ranskalaiskriitikko Louis Delluc piti sitä yhtenä mielenkiintoisimmista esimerkeistä ”italialaisen avantgarden symbolistisesta impressionismista[1].
Faunia esitettiin Suomessa syksyllä 1919. Lehtimainoksissa sitä kuvattiin ”kauniiksi satunäytelmäksi” ja ”suuremmoiseksi mestariteokseksi”.[7] Suomessa elokuvan pituudeksi ilmoitettiin 1550 metriä[5].
Restaurointi muokkaa
Fauni on restauroitu Belgian elokuva-arkistossa vuonna 1994. Restaurointi perustuu Torinon elokuvamuseossa ja Suomen elokuva-arkistossa säilyneisiin kopioihin, joista jälkimmäinen on sittemmin luovutettu Friulin elokuva-arkistolle.[1][8] Alkuperäisestä 1385 metrin pituudesta on jäljellä 1325 metriä[9].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kavi.fi. Arkistoitu 25.12.2017. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ a b Le giornate del cinema muto giornatedelcinemamuto.it. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ a b c Martinelli, Vittorio: Il cinema muto Italiano 1917, s. 113–114. Bianco e Nero, numero speciale. Torino: Nuova ERI – Edizioni RAI, 1991. ISBN 88-397-06771-1. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Enciclopedia del cinema in Piemonte torinocittadelcinema.it. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ a b Teatteri Sammon mainos. Riihimäen Sanomat, 30.9.1919, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kari Glödstaf: Mykkäelokuvasivusto mykkaelokuvat.com. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Teatteri Lyyran mainos. Helsingin Sanomat, 31.8.1919, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Elokuvan alkutekstit.
- ↑ Museo Nazionale del Cinema .museocinema.it. Viitattu 25.12.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Fauni Internet Movie Databasessa (englanniksi)