Falköpingin taistelu

Falköpingin taistelu (myös Åslen taistelu) oli helmikuussa vuonna 1389 Falköpingin ulkopuolella Ruotsissa käyty taistelu, jossa Tanskan kuningattaren Margareetan kannattajat löivät Ruotsin kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen joukot. Falköpingin taistelu ratkaisi käytännössä sen, että Albrekt joutui luopumaan Ruotsin kruunusta (1395).

Historia

Keskiajan lopulla oli Ruotsissa Mecklenburgin suvun ja ylimystön välillä paljon epäsopua. Ylimystö tajusi, että ainoa keino päästä eroon Albrekt Mecklenburgilaisesta ja hänen tukijoistaan oli pyytää ulkopuolista apua. He pyysivät apua kuningatar Margaret I:ltä, joka hallitsi Norjaa ja Tanskaa. Margaret lupasi auttaa, ja pian hänet julistettiinkin myös Ruotsin hallitsijaksi.

Kun Albrekt kuuli Margaretin liitosta ruotsalaisylimystön kanssa, hän matkusti synnyinmaahansa Saksaan pyytääkseen apujoukkoja. Samaan aikaan hän ivasi Margaretia "Kuningas housuttomaksi". Albrekt lähetti myös Margaretille tervehdyksen, että hänen tulisi pysyä kotonaan neulomassa.

Vuonna 1389 Margaretin armeija, joka koostui pääasiassa ritareista eri puolilta Skandinaviaa, kohtasi Albrektin armeijan Falköpingin kaupungissa Ruotsissa. Margaretin armeija voitti saksalaiset ja otti Albrektin kiinni laittaen tämän kuudeksi vuodeksi vankilaan. Margaretista tuli Ruotsin hallitsija.

Seuraukset

Margaretin aikana Ruotsissa oli keskiajan pisin rauhan jakso.

Lähteet

• Historian Suursanakirja (1998)
• http://web.archive.org/web/20051120100026/http://www.utb.boras.se/uk/se/projekt/history/articles/kalmar/kalmar3.htm