Evidentialistinen teismi
Evidentialistinen teismi on näkemys, jonka mukaan uskontoon ei ole järkevää osallistua, ellei sen hypoteesin (eli 'on olemassa teismin määritelmän mukainen Jumala') puolesta ole evidenssiä eli todistusaineistoa
Teismin (T) sisältämään väitteeseen suhtaudutaan uskon propositionaalisella asenteella. Tällöin teismiä kannattava henkilö toteaa, että hän uskoo T. On tapana erotella kaksi erilaista uskon asennetta. Toisaalta on tieteellinen käsitys (eng. belief), joka syntyy perustelujen pohjalta ja toisaalta on uskonnollinen usko (eng. faith), jolla on tieteellisestä käsityksestä poikkeava vivahde. Uskonnollisen uskon pohja voi olla esimerkiksi uskonnollinen kokemus.
Jos teismin kannattaja sitoutuu neutraaliin käsitykseen suhteessa väitteeseen T, hän sitoutuu myös jumalan olemassaolon todistamiseen tieteen kielen säännöillä järkiperäisesti perustellen. Tämänkaltaiselle asenteelle on teologiassa oma käsitteensä, evidentialistinen teismi (eli analyyttinen teismi, filosofinen teismi tai rationaalinen teismi).
Evidentialistinen teisti siis pitää uskontoa tieteellis-maailmankatsomuksellisena järjestelmänä. Se tarkoittaa, että uskontoon ei ole järkevää osallistua, ellei sen hypoteesin (eli 'on olemassa teismin määritelmän mukainen Jumala') puolesta ole evidenssiä eli todistusaineistoa. Evidenssiksi ei yleisesti hyväksytä mitä tahansa, kuten subjektiivisia kokemuksia, vaan sen tulee olla tieteen hyväksymien kriteerien mukaista, eli yleisesti empiriaa eli havaintokokemuksia, jotka ovat periaatteessa kaikkien testattavissa.