Etelänselkälokki
Etelänselkälokki (Larus dominicanus) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä selkälokin vastinlaji.
| Etelänselkälokki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Lokit Laridae |
| Suku: | Lokit Larus |
| Laji: | dominicanus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Larus dominicanus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaEtelänselkälokki muistuttaa selkälokkia. Se on kuitenkin hieman suurempi, nokka on järeämpi ja koivet ovat vihertävänharmaat (selkälokilla keltaiset). Sen pituus on noin 56 cm, siipien kärkiväli noin 128 cm ja paino noin yksi kilogramma.
Esiintyminen
muokkaaEtelänselkälokki elää eteläisen pallonpuoliskon valtamerien rannikoilla ja saarilla sekä Etelä-Amerikassa, Etelä-Afrikassa että Oseaniassa. Alkoi esiintyä Pohjois-Amerikassa myöhäisellä 1980-luvulla.[2] Lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 3,3–3,4 miljoonaa yksilöä.
Elinympäristö
muokkaaValtamerien rannikot ja saaret.
Lisääntyminen
muokkaaPesä on painanne maassa ja vuorattu ruohoilla ja höyhenillä. Naaras munii tavallisesti kolme munaa. Molemmat emot ruokkivat poikasia.
Ravinto
muokkaaEtelänselkälokit ovat kaikkiruokaisia kuten useimmat muutkin lokit.
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Larus dominicanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Kelp Gull Audubon. 13.11.2014. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Birdinfo (kuvia myös nuorista linnuista) (Arkistoitu – Internet Archive)