Errol Flynn
Errol Leslie Thomson Flynn (20. kesäkuuta 1909 Hobart, Tasmania, Australia – 14. lokakuuta 1959 Vancouver, Kanada) oli australialainen näyttelijä, joka tuli tunnetuksi romanttisista miekkailurooleistaan Hollywood-elokuvissa vuodesta 1935 lähtien.[1] Flynnin tunnetuimpia rooleja ovat elokuvan Robin Hoodin seikkailut (1938) nimiosa ja kaapparikapteeni Geoffrey Thorpe elokuvassa Merihaukka (1940).
| Errol Flynn | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Errol Leslie Thomson Flynn |
| Syntynyt |
20. kesäkuuta 1909 Battery Point |
| Kuollut |
14. lokakuuta 1959 (50 vuotta) Vancouver |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
|
| Lapset | neljä lasta |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1932–1959 |
| Merkittävät roolit |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
ElämäkertaMuokkaa
Varhainen elämäMuokkaa
Errol Flynn syntyi 20. kesäkuuta 1909 Hobartissa, Tasmaniassa, Australiassa, missä hänen isänsä, Theodore Thomson Flynn toimi meribiologian luennoitsijana ja professorina University of Tasmaniassa (UTAS).[1] Äiti oli Lily Mary "Marella" Young. Molemmat vanhemmat olivat Australiassa syntyneitä irlantilais-brittiläistä sukua. Flynn kuvasi äitinsä sukua merenkävijöiksi, mikä saattaa selittää Flynnin elinikäisen kiinnostuksen laivoihin ja merenkulkuun.[2]
Flynn lähti lapsena Sydneyyn, missä hänen luokkakaverinsa oli Australian tuleva pääministeri John Gorton.[3] Flynn erotettiin koulusta tappelemisesta ja väitetysti myös seksistä koulun pyykkärin kanssa.[4]
20-vuotiaana Flynn muutti Uuteen-Guineaan. Siellä hän osti tupakkaplantaasin, joka epäonnistui liikeyrityksenä. Myös kuparikaivosyritys Laloki Valleyn rinteillä nykyisen pääkaupunki Port Moresbyn lähellä epäonnistui. Flynn ansaitsi tuolloin rahaa ilmeisesti ainakin orjakaupalla[5].
NäyttelijänuraMuokkaa
Flynnin valokuvat kiinnittivät vuonna 1933 erään australialaisen elokuvatuottajan huomion, ja Flynn sai Fletcher Christianin roolin puolidokumentaarisessa elokuvassa In the Wake of the Bounty. Flynn kiinnostui sen myötä näyttelemisestä ja muutti Britanniaan, missä hän liittyi englantilaiseen Northampton Repertory Companyyn sekä näytteli muutamassa elokuvassa. Niistä hänet keksi Warner Bros., joka otti hänet Yhdysvaltoihin sopimusnäyttelijäksi.[6]
Flynnin ensimmäiset roolit Hollywoodissa olivat ruumiin osa elokuvassa The Case of the Curious Bride (1935) sekä kaksi kohtausta torjuttuna kosijana romanttisessa komediassa Don’t Bet on Blondes (1935). Seikkailuelokuvan Kapteeni Blood (1935) koekuvaukset vakuuttivat studion Flynnin tähtikarismasta, ja hän sai elokuvan pääosan. Elokuva oli suurmenestys ja nosti Flynnin heti tähdeksi. Myös hänen ja nuoren naispääosan esittäjän Olivia de Havillandin keskinäinen kemia toimi, ja he tekivät seitsemän vuoden aikana yhteensä kahdeksan elokuvaa yhdessä, joista seitsemän historiallisia draamoja.[7]
Ennen tuloaan Hollywoodiin Flynn oli kertoillut lehdistölle osallistuneensa vuoden 1928 olympiakisoihin, joskus australialaisena uimarina, joskus englantilaisena nyrkkeilijänä.[8] Vaikka Flynn oli australialainen, Warner Bros. markkinoi häntä irlantilaisena seikkailijana, joka oli purjentinut Etelämerellä. Irlantilaisuus keksittiin osittain siksi, että elokuvayleisössä oli paljon amerikanirlantilaisia, mutta Yhdysvaltoihin oli myös helpompi päästä brittiläisellä viisumilla kuin australialaisella.[9]
Kapteeni Bloodia seurasivat uudet pelottoman sankarin roolit elokuvissa kuten Ne 600 urhoollista (1936), Robin Hoodin seikkailut (1938) ja Merihaukka (1940) sekä ison budjetin westernit kuten Lännen valloittajat (1939) ja He kuolivat saappaat jalassa (1941).[6] Flynnin kaikista rooleista tunnetuimmaksi ja kiitellyimmäksi nousi Robin Hoodin rooli.[10]
Elokuva-arvostelijat kiittelivät Flynnin komeita kasvoja ja hymyä sekä urheilullista vartaloa ja itsevarmaa liikkumista. Monissa rooleissaan Flynn esitti todellisen minänsä kaltaisia huolettomia ja häpeämättömiä hahmoja, jotka eivät ota itseään kovin vakavasti.[11]
Flynn kärsi jo ennen Hollywoodin tuloaan toistuvasta malariasta ja poskiontelotulehduksesta, ja Hollywoodissa hän sai tuberkuloosin ja useita sukupuolitauteja. Kun myös jatkuva juopottelu oli rasittanut hänen maksaansa, hän sai vapautuksen palveluksesta toisessa maailmansodassa. Elokuvastudio salasi Flynnin terveysongelmat, mutta ne alkoivat pian näkyä jo ulospäin.[12] Sodan aikana Flynn näytteli sotilaita elokuvissa kuten Ilmojen seikkailijat (1942) ja Kosto Burmassa (1945).[6]
Sodan jälkeen Flynnin suosio oli laskenut ja hän oli menettänyt rahaa liiketoimissaan, joten hän siirtyi Englantiin ja Eurooppaan elvyttääkseen uransa. Hän palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1956 ja sai jälleen lyhytaikaista menestystä elokuvistaan kuten Ja aurinko nousee (1957), Taivaan juuret (1958) ja Liian paljon – liian varhain (1958). Flynnin elämäntyyli oli ollut kuluttava, ja näissä uransa loppupuolen Hollywood-elokuvissa hän näyttää ikäistään vanhemmalta ja esittää usein itsetuhoista juoppoa. Hän myös juonsi televisiossa The Errol Flynn Theater (1957) -sarjaa.[6] Flynn juonsi Fidel Castrosta kertovan dokumenttielokuvan Cuban Story (1959) aikana, jolloin Castro vielä piileskeli viidakossa, sekä käsikirjoitti elokuvan Cuban Rebel Girls (1959) ja näytteli siinä.[5][13]
KuolemaMuokkaa
Flynn kuoli sydänkohtaukseen lokakuussa 1959 Vancouverissa, Kanadassa. Sydämen lisäksi myös hänen maksansa oli jo lähes toimintakyvytön.[14] Flynn on haudattu Forest Lawn Memorial Park Cemeteryyn Glendalessa, Kaliforniassa. Hänen arkussaan väitetään olevan kuusi pulloa viskiä, erolahja kavereiltaan.[15]
YksityiselämäMuokkaa
Flynn oli kolmesti naimisissa: näyttelijä Lili Damitan kanssa (viisi vuotta häntä vanhempi) vuodesta 1935 vuoteen 1942 (heillä oli yksi yhteinen poika, Sean Flynn, 1941–1971), Nora Eddingtonin kanssa vuodesta 1943 vuoteen 1949 (kaksi tytärtä, Deirdre s. 1945 ja Rory s. 1947) ja näyttelijä Patrice Wymoren kanssa vuodesta 1950 kuolemaansa asti (yksi tytär, entinen malli Arnella Roma, 1953–1998).
Flynn oli ihastunut vastanäyttelijäänsä Olivia de Havillandiin, omien sanojensa mukaan jopa rakastunut tähän. Vaikka myös de Havilland kertoi ihastuneensa Flynniin, hän ei koskaan antautunut suhteeseen naimisissa olleen, huikentelevaisen Flynnin kanssa. Kaksikon eroon kahdeksannen elokuvan jälkeen vaikutti myös Flynnin huono käyttäytyminen kuvauksissa.[16]
Flynnin poika Sean oli näyttelijä ja myöhemmin huomattava sotakirjeenvaihtaja. Hän katosi Kambodžassa vuonna 1970 Vietnamin sodan aikana työskennellessään freelance-valokuvajournalistina Time-aikakauslehdelle, ja punaiset khmerit surmasivat hänet luultavasti vuonna 1971.[17]
Errol Flynnistä on sanottu, että hän oli kirkasotsainen sankari elokuvissaan ja pimeä roisto siviilissä.[18] Nuoruudessaan häntä syytettiin Papua-Uudessa-Guineassa taposta, ja hän ryösti naisystävänsä korut Sydneyssä.[5][19] Hollywood-aikoinaan Flynn oli legendaarinen tappelupukari, juomari, huumeiden käyttäjä ja kyltymätön naistenmies, joka petti jokaista vaimoaan.[19] Flynn joutui vuonna 1942 oikeuteen kahden alaikäisen tytön raiskauksesta syytettynä. Hänen asianajajansa saivat hänet vapautettua syytteistä onnistuttuaan mustaamaan tyttöjen luonteet ja todistuslausunnot. Oikeudenkäynti ja paljastukset Flynnin hedonistisesta elämäntyylistä saivat kuitenkin paljon julkisuutta, ja vaikka Flynnin ura jatkuikin sen jälkeen melko entisen tapaisena, hänen kirkasotsaisen sankarin sädekehänsä oli himmentynyt.[20]
Flynnin rakkain harrastus naisten ohella oli purjehtiminen.[21] Flynn rakasti Jamaikaa. Hän asui saarella paljon vuodesta 1942 alkaen ja omisti siellä suuren Titchfield-hotellin.[22]
BibliografiaMuokkaa
Flynn kirjoitti kolme kirjaa: kuvauksen purjehdusmatkoistaan Beam Ends, seikkailuromaanin Showdown ja postuumisti ilmestyneen omaelämäkerran My Wicked, Wicked Ways, joka ei kaikin osin pidä yhtä totuuden kanssa.[5]
FilmografiaMuokkaa
| Elokuvat | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Suomenkielinen nimi | Rooli |
| 1933 | In the Wake of the Bounty | ||
| 1935 | Murder at Monte Carlo | ||
| The Case of the Curious Bride | |||
| Don’t Bet on Blondes | |||
| Captain Blood | Kapteeni Blood | ||
| The Charge of the Light Brigade | Ne 600 urhoollista | ||
| 1937 | Green Light | ||
| The Prince and the Pauper | Prinssi ja kerjäläispoika | ||
| Another Dawn | Taistelu aamunkoitteessa | ||
| The Perfect Specimen | Herrasmies seikkailee | ||
| 1938 | The Adventures of Robin Hood | Robin Hoodin seikkailut | Robin Hood |
| Four’s a Crowd | Kahteen rakastunut | ||
| The Sisters | |||
| The Dawn Patrol | Lentoeskaaderin hyökkäys | ||
| 1939 | Dodge City | Lännen valloittajat | |
| The Private Lives of Elizabeth and Essex | Elisabeth ja Essex | ||
| 1940 | Virginia City | ||
| The Sea Hawk | Merihaukka | Geoffrey Thorpe | |
| Santa Fe Trail | Santa Fen sankari | ||
| 1941 | They Died with Their Boots On | He kuolivat saappaat jalassa | |
| Footsteps in the Dark | Askeleet pimeässä | ||
| Dive Bomber | Pilvien veikot | ||
| 1942 | Gentleman Jim | Seikkailujen mies: Gentleman Jim | |
| Desperate Journey | Ilmojen seikkailijat | ||
| 1943 | Edge of Darkness | He tarttuivat aseisiin | |
| Thank Your Lucky Stars | Onnen tähti | ||
| Northern Pursuit | Punatakkien sankari | ||
| 1944 | Uncertain Glory | Hän kaatui kunnialla | |
| 1945 | San Antonio | San Antonio | |
| Objective, Burma! | Kosto Burmassa | ||
| 1946 | Never Say Goodbye | Ei hyvästi – vaan näkemiin | |
| 1947 | Escape Me Never | Älä jätä minua | |
| Cry Wolf | Tapaamme keskiyöllä | ||
| 1948 | Silver River | Hopeavirta | |
| The Adventures of Don Juan | Don Juanin uudet seikkailut | ||
| 1950 | Montana | Montana | |
| Rocky Mountain | Aavevuori | ||
| Kim | Kim | ||
| 1951 | Adventures of Captain Fabian | Sankari mereltä | |
| 1952 | Mara Maru | ||
| Against All Flags | Kaikkia lippuja vastaan | ||
| 1953 | The Master of Ballantrae | Merten veijarit | |
| 1954 | Il maestro di Don Giovanni | Laulava miekka | |
| 1955 | King's Rhapsody | Kuninkaan romanssi | |
| 1955 | Dark Avenger | Tumma kostaja | |
| 1956 | Istanbul | Istanbul | |
| 1958 | The Roots of Heaven | Taivaan juuret | |
| 1959 | Cuban Story | ||
| Cuban Rebel Girls | |||
LähteetMuokkaa
- McLean, Adrienne L. et al.: Glamour in a Golden Age : Movie Stars of the 1930s. Rutgers University Press, 2011. ISBN 9780813549040.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Errol Flynn Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 16.03.2018.
- ↑ Thomas McNulty: Errol Flynn: The Life and Career, s. 5–. McFarland. ISBN 978-1-4766-0972-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ New York Times, 22 May 2002
- ↑ My Wicked, Wicked Ways (essay) web.archive.org. Viitattu 16.03.2018. Arkistolinkki
- ↑ a b c d Peltonen, Timo: Tähti Errol Flynn seikkaili elokuvissa ja elämässään. Helsingin Sanomat, 23.12.2008, s. D5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.12.2008.
- ↑ a b c d Errol Flynn Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.2.2017.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 154–157.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 165.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 159.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 169.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 157–158.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 172.
- ↑ Cuban Rebel Girls (1959) Leffatykki. Viitattu 14.2.2017.
- ↑ Errol Flynn The History of Metropolitan Vancouver. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ Errol Flynn 1909 - 1959 Cemeteryguide.com. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 167.
- ↑ Lydia Price: Inside the Mysterious Disappearance of Errol Flynn's Son People.com. 11.5.2015. Viitattu 16.2.2017.
- ↑ Gordon, Stuart: Suurten Huijausten Kirja, s. 162–163
- ↑ a b Neil Clark: Errol Flynn: First of the hellraisers Express. 20.6.2009. Viitattu 14.2.2017.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 172.
- ↑ Hark, Ina Rae (Glamour in a Golden Age: Movie Stars of the 1930s), s. 165.
- ↑ Sarfraz Manzoor: In search of Errol Flynn's Jamaica The Guardian. 26.9.2010. Viitattu 14.2.2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Errol Flynn Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Errol Flynnin virallinen kotisivu, omistaja tytär Rory Flynn (englanniksi)
- ErrolFlyn.com: My Wicked, Wicked Ways
- The Death Of Errol Flynn, And His Girlfriend Beverly Aadland
- Errol Flynn’s Illicit Romance with a 15-Year-Old, as Remembered by The Last of Robin Hood