Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja (esimerkiksi fysiikka, psykologia[1], jotka tutkivat kukin omaa osa-aluettaan kokemusperäisin tutkimusmenetelmin. Jokaisella erityistieteellä on omat menetelmänsä ja käytäntönsä.

Pallas Athene edusti antiikin kreikkalaisille viisautta.

Käsitettä käytetään erityisesti filosofisessa yhteydessä. Tällöin taustalla on usein käsitys, että erityistieteet ovat filosofian piiristä aikojen saatossa erkaantuneita aloja[2], ja filosofia keskittyy nykyään erityistieteiden ongelmien sijaan todellisuuden yleisten piirteiden ja erityistieteiden tarvitseman yhteisen yleistieteellisen pohjan tutkimiseen. Monilla erityistieteillä on oma taustafilosofiansa filosofian piirissä (esimerkiksi fysiikalla fysiikan filosofia, psykologialla mielenfilosofia).[3]

Lähteet

muokkaa
  • Joensuu, Kosti: Heideggerin metafysiikka, erityistieteiden perusta ja psykologiatiede. Agon, 2011, 10. vsk, nro 1/2011, s. 8–9. Rovaniemi: Pohjoinen filosofiyhdistys Agon. (suomeksi)
  • Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-14831-1 (suomeksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Joensuu, Kosti: Heideggerin metafysiikka, erityistieteiden perusta ja psykologiatiede. Agon, 2011, 10. vsk, nro 1/2011, s. 8–9. Rovaniemi: Pohjoinen filosofiyhdistys Agon. (suomeksi)
  2. Niiniluoto 1980, 38
  3. Niiniluoto 1980, 34
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.