Epäurheilijamainen käytös

Epäurheilijamainen käytös tarkoittaa käytöstä, jossa pelaaja tietoisesti rikkoo sääntöjä ja häiritsee vastustajan peliä tietoisesti esimerkiksi huudahtelemalla tai loukkaamalla vastustajaa fyysisesti tai henkisesti. Jokaisessa urheilulajissa on mahdollisuus käyttäytyä epäurheilijamaisesti ja useassa lajissa säännöt myös kieltävät epäurheilijamaisen käytöksen. Epäurheilijamaiseen käytökseen jatkuvasti syyllistyviä usein halveksitaan ja pelkkä väitekin on loukkaava.

Erotuomari näyttää keltaista korttia käsipallossa, epäurheilijamaisen käytöksen takia

Myös puhekielessä ja arkipäivän asioissa epäurheilijamaisella käytöksellä voidaan viitata henkilöön, joka rikkoo yhteisiä sääntöjä siten, että muut joutuvat kärsimään rikkojan tekojen seuraukset.

Esimerkkejä epäurheilijamaisesta käytöksestä eri urheilulajeissa

Yleisiä esimerkkejä

• tuomarin huijaaminen tai hämääminen
• muiden urheilijoiden suoritusten häirintä
• loukkaava käytös tuomareita, muita urheilijoita, toimitsijoita tai yleisöä kohtaan.

Jalkapallo

• törkeät virheet
• vastustajasta kiinnipito tai ajan kulutus tarkoituksena estää vastustajaa saamasta palloa
• filmaaminen
• häirintä (esimerkiksi heiluminen tai huutaminen)
• kaikki käyttäytyminen, mikä on tuomarin mielestä epäurheilijamaista tai reilun pelin vastaista
• kiroilu.

Salibandy

• tahallinen kaukalon tai maalin kehikon potkiminen, kaataminen tai lyöminen mailalla
• mailan tai muiden varusteiden heittäminen pelikatkon aikana tai vaihtoalueella.

Koripallo

• pelin viivyttäminen estämällä pallon peliin toimittamista
• kohtuuttoman kovan kontaktin aiheuttaminen pelitilanteessa, erityisesti ilmassa olevaan pelaajaan törmääminen tai selästä työntäminen.

Hevosurheilu

• hevosen lyöminen tai tarpeettoman kovakourainen käsittely
• radan jatkaminen suorituksen hylkäämisen jälkeen ellei tuomari anna erityislupaa.