Epäilty
Epäilty on perustelluista syistä rangaistavaan tekoon syylliseksi oletettu henkilö. Samaan esitutkintaan voi liittyä useita epäiltyjä ja heidän lukumääränsä voi muuttua esitutkinnan kuluessa. Epäilty saattaa tutkinnassa osoittautua syyttömäksi, jolloin hän lakkaa olemasta epäilty. Toisaalta todistajana kuullusta henkilöstä saattaa tulla epäilty. Esitutkinnalle on tyypillistä, että asianosaisten asema voi muuttua esitutkinnan edistyessä ja asema selkeytyy vasta siirryttäessä syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin. Rikoksesta ilmiannetusta ei automaattisesti tule epäiltyä, vaan asiassa pitää olla ilmiannon uskottavaksi tekeviä seikkoja. Nimetön ilmianto ei tee kenestäkään epäiltyä.[1] Epäiltyä koskee syyttömyysolettama eli häntä pidetään syyttömänä mahdolliseen tuomioon saakka.
Esitutkinnan aikana epäillyllä on asianosaisen asema. Kuulusteltavalle on ennen kuulustelua ilmoitettava hänen asemansa prosessissa (epäilty vai todistaja), mistä häntä epäillään ja myös aseman muuttumisesta. Epäillyllä ei ole velvollisuutta antaa lausumaa esitutkinnassa, hänellä ei ole tunnustuspakkoa ja häntä ei rangaista, vaikka hän poikkeaisi totuudesta. Epäilty on velvollinen ilmoittamaan vain oikeat henkilötietonsa. Epäillyllä on oikeus jo esitutkinnan aikana käyttää avustajaa ja valmistella puolustustaan.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 58–59.