Energia Venäjällä

Tämä artikkeli käsittelee energiantuotantoa ja kulutusta Venäjän alueella. Venäjän energiapolitiikka kuvaa energian ja sähköntuotannon politiikkaa, mukaan lukien energiantuotannon toimijat ja eri näkemykset.

Energiankulutus asukasta kohti vuonna 2022 oli 225 miljoonaa BTU:ta, maailman 195 valtion joukossa 16. suurinta.[1]

Venäjä oli raakaöljyn ja öljytuotteiden toiseksi suurin viejämaa Saudi-Arabian jälkeen vuonna 2009. Venäjä oli maakaasun toiseksi suurin tuottaja Yhdysvaltojen jälkeen vuonna 2009. Venäjän sähköntuotanto perustui vain perinteisiin tuotantolähteisiin. Hiilidioksidipäästöt asukasta kohti Venäjällä olivat 105 % Suomeen verrattuna vuonna 2008.

Energia Venäjällä[2][3]
Väestö Prim. energia Tuotanto Vienti Sähkö CO2-päästö
milj. TWh TWh TWh TWh Mt
2004 143,9 7 461 13 473 5 943 812 1 529
2007 141,6 7 817 14 312 6 331 898 1 587
2008 141,8 7 987 14 583 6 240 814 1 594
Kasvu

(2004 - 2008)

-1,5 % 7,1 % 7,6 % 4,8 % 0,2 % 4,1 %
Mtoe = 11,63 TWh

Venäjä tuottaa päivässä 11,7 miljoonaa barrelia raakaöljyä, ja kuluttaa jalostettua öljyä 3,7 miljoonaa barrelia päivässä. Sen tunnetut öljyvarat ovat 80 miljardia barrelia (2021).[1]

Venäjä oli vuonna 2009 määrällisesti maailman suurin raakaöljyn tuottaja vastaten 12,9 % maailman tuotannosta. Vuoden 2008 485 Mt raakaöljyn tuotannosta 241 Mt eli 49 % meni vientiin. Öljytuotteita tuotettiin vuonna 2008 231 Mt joista vientiin 98 Mt (42 %). Venäjä on raakaöljyn ja öljytuotteiden toiseksi suurin viejämaa Saudi-Arabian jälkeen. Saudi-Arabian vienti oli 19 % Venäjää enemmän vuonna 2008.[2]

Maakaasu

muokkaa

Hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjällä etenkin maakaasun vientiin. EU on vähentänyt kaasun ostamista ja kieltänyt nesteytetyn maakaasun (LNG) viemisen kolmansiin maihin alueensa läpi. Kiina ja Turkki ovat pakotteiden jälkeen suurimmat kaasun ostajamaat.[4] Nykyisin (2022) Venäjä tuottaa vuodessa noin 618 miljardia kuutiometriä maakaasua, josta noin 472 miljardia kuutiometriä menee kotimaiseen kulutukseen, vientiin on mennyt 176 miljardia kuutiometriä vuodessa.[1]

Venäjä oli vuonna 2008 määrällisesti maailman suurin maakaasun tuottaja (20,9 % maailman tuotannosta) ja vuonna 2009 toinen (19 %) Yhdysvaltojen jälkeen (19,2 %). Vuoden 2009 589 Mt tuotannosta 160 Mt eli 27 % meni vientiin.[2][5]

Ydinvoima

muokkaa

Venäjä on panostanut ydinvoimaan yli 70 vuoden ajan. Ensimmäinen sähköä tuottava reaktori valmistui 1954, ja ensimmäiset kaupalliset voimalat 1963–1964. 1980-luvun puolivälissä voimaloita oli jo 25, mutta niissä oli monia ongelmia, pahimpana tunnetaan Neuvostoliiton ajan Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986. 2000-luvulla uusien voimaloiden suunnittelua vauhditettiin, ja tavoitteena on rakentaa 2-3 GWe vuodessa. Suunnitelmissa on myös siirtyminen vaiheittain suljetun kierron voimaloihin vuoteen 2050 mennessä. Rosenergoatom operoi maan ydinvoimaloita. Vuonna 2024 maassa oli 36 ydinreaktoria, joista yksitoista oli otettu käyttöön 2000-luvulla.[6]

Kivihiili

muokkaa

Venäjä tuotti vuonna 2022 kivihiiltä ja ruskohiiltä yhteensä 508 miljoonaa tonnia (Mt). Kivihiilen vienti oli 220 Mt. Tunnetut hiilivarat ovat 162 miljardia tonnia.[1]

Sähkö

muokkaa

Venäjän sähköntuotanto oli vuonna 2008 1 038 TWh (5,1 % maailman tuotannosta: 3. sija). Sähkön tuotannosta vuonna 2008 oli maakaasua 495 TWh (47,7 %), hiilellä ja turvetta 197 TWh (19 %), 167 TWh (16 %) vesivoimaa, 163 TWh eli 15,7 % ydinvoimaa ja 16 TWh (1,5 %) muuta.

Väestömäärään suhteutettuna sähkönkulutus Suomessa asukasta kohti oli vuonna 2008 yli 2,5 kertainen venäläisiin verrattuna (Venäjä: 814 TWh, 141,8 milj. ihmistä ja Suomi 87 TWh, 5,31 milj. ihmistä).[2]

Uusiutuva energia

muokkaa

Tuuli- ja aurinkoenergian osuuden maan energiabudjetissa ei odoteta kasvavan yli yhden prosentin edes vuoteen 2040 mennessä.[7]


Hiilidioksidipäästöt

muokkaa

Venäjä tuotti 1 594 Mt hiilidioksidipäästöt vuonna 2010, mikä tarkoitti noin 11,24 tonnin asukaskohtaista hiilidioksidikuormitusta.[2] Energiantuotanto kasvoi 8 % neljässä vuodessa vuodesta 2004 vuoteen 2008.

Uusiutuvan energian potentiaalia olisi paljon, mutta sitä käytetään hyvin vähän.[8]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Russia: Energy & Economy CIA Factbook. Viitattu 4.9.2024.
  2. a b c d e IEA Key energy statistics 2010 (archive.org)
  3. Key world energy statistics 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Russian Natural Gas Industry Statista. Viitattu 4.9.2024.
  5. Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Country profiles Nuclear Power in Russia World Nuclear Organization. 2024. Viitattu 4.9.2024.
  7. Tatiana Mitrova & Yuriy Melnikov: Energy transition in Russia Energy Transitions volume. 2019. Viitattu 26.2.2020.
  8. Country Profile: Russia Renewable Energy World. Arkistoitu 18.6.2012. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa