Emile Zuckerkandl

Tämä artikkeli kertoo molekyylibiologista. Melkein samanniminen oli anatomian tutkija Emil Zuckerkandl (1849–1910).

Emile Zuckerkandl (1922–2013) oli itävaltalaissyntyinen ranskalainen molekyylibiologi, joka kehitti yhdessä Linus Paulingin kanssa molekyylikelloksi nimetyn ajoitusmenetelmän California Institute of Technology -yliopistossa Kalifornian Pasadenassa 1960-luvun alkupuolella.^[1] Häntä pidetään yhtenä molekyylievoluution tutkimuksen uranuurtajista.

Zuckerhandl syntyi Itävallassa juutalaisperheeseen, jonka äiti lapsineen pakeni perheen isän luo Pariisiin natsien noustua valtaan Itävallassa 1938. Natsien vallattua myös Ranskan perhe pakeni Algeriaan, jossa asui vuoteen 1945 saakka. Emile-poika haaveili lääkärin urasta, mutta oli myös lahjakas pianisti. Matemaatikko Walther Mayer, Albert Einsteinin läheinen työtoveri Princetonin yliopistossa, kuului Zuckerhandlin perheen ystäviin ja järjesti pojalle jo perheen Algerian-vuosina stipendin, jolla tämä olisi päässyt opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen perhe palasi kuitenkin Pariisiin, jossa Emile Zuckerkandl opiskeli aluksi Sorbonnen yliopistossa, mutta huomasi stipenditarjouksen olevan yhä voimassa ja sai opiskelupaikan Illinois’n yliopistosta. Master-tutkinnon tutkielmaprojektin hän teki Massachusettsin osavaltion Woods Holessa sijaitsevassa merentutkimuslaitoksessa ja palasi sitten valmistuttuaan Ranskaan. Siellä hän jatkoi biokemian opintojaan, meni naimisiin ja työskenteli sitten useita vuosia Ranskan suurimmassa merentutkimuslaitoksessa. 1950-luvun keskivaiheilla hän tutustui Linus Paulingiin, joka houkutteli Zuckerkandlin pariskunnan muuttamaan vuonna 1959 Kaliforniaan ja otti Emile Zuckerkandlin tutkijaksi Caltech-yliopistoon. Vuonna 1963 Zuckerkand vieraili tutkijana Dick Jonesin laboratoriossa Oregonissa. 1970-luvun alussa hän meni mukaan vastaperustetun Journal of Molecular Evolution -lehden toimittajaryhmään.^[2]

Lähteet

↑ Vuosisatamme 1000 tärkeintä ihmistä X–Zwo. (52-osainen juttusarja 1969–1970, suomennettu The Sunday Timesista.) Helsingin Sanomat, 20.9.1970, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
↑ Morgan, Gregory: The Molecular Clock (Emile ja Jane Zuckerkandlin haastattelu) History of Recent Science and Technology. 11.7.1996. Dibner Institute for the History of Science and Technology. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)

[vuosisat1000-1] Vuosisatamme 1000 tärkeintä ihmistä X–Zwo. (52-osainen juttusarja 1969–1970, suomennettu The Sunday Timesista.) Helsingin Sanomat, 20.9.1970, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).

[2] Morgan, Gregory: The Molecular Clock (Emile ja Jane Zuckerkandlin haastattelu) History of Recent Science and Technology. 11.7.1996. Dibner Institute for the History of Science and Technology. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)

[1]

[2]