Emil Erik Hesekiel Juntto (15. marraskuuta 1885 Viitasaari30. heinäkuuta 1926 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja Uusi Suomi -lehden toimitussihteeri.[1][2][3][4][5]

Emil Junton vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Antti Juntto ja Maria Viktoria Koppinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1906 Viipurin klassillisesta lyseosta ja opiskeli kirjallisuutta ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa.[1][2][3][4][5]

Juntto aloitti uransa 1912 eräiden maaseutulehtien Helsingin-kirjeenvaihtajana. Vuonna 1913 hän tuli Karjalan Lehden toimituksen jäseneksi ja vuonna 1915 Uusi Suometar -lehden toimitukseen. Juntto oli vuodesta 1918 alkaen Uuden Suomettaren ja sen seuraajan Uusi Suomi -lehden toimitussihteerinä aina kuolemaansa saakka. Hän kirjoitti myös pakinoita lehteen nimimerkillä Hassan. Juntto osallistui Suomen sisällissotaan Uuden Suomettaren sotakirjeenvaihtajana ja oli mukana Tampereen ja Viipurin valtauksissa.[2][3][4][5]

Emil Juntto edusti suomalaisia sanomalehtimiehiä kongresseissa ja kokouksissa kotimaassa ja ulkomailla. Hän oli Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton sihteerinä vuodesta 1921 alkaen ja kuului sanomalehtimiesten Syvärannassa olleen lepokodin omistaneen Onni V. Tuiskun lepokotisäätiön hallitukseen. Juntto kuului myös valtion sanomalehtimiesstipendejä jakaneeseen asiantuntijalautakuntaan.[2][3][4][5]

Juntto joutui Syvärannan lepokodissa aamulla 28. heinäkuuta 1926 vaikean tapaturman uhriksi ja hän kuoli sairaalassa kaksi päivää myöhemmin.[4][5]

Emil Juntto oli naimisissa Kansallisteatterin näyttelijä Tyyne Juntto-Kosusen kanssa.[3][5]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa