Avaa päävalikko

Elvira Puccini (s.Bonturi, aviol. Gemignani) (13. kesäkuuta 1860 Monza9. heinäkuuta 1930 Torre del Lago Puccini) oli italialaisen säveltäjän Giacomo Puccinin vaimo.

Elvira Puccinin vanhemmat olivat: isä Amadeo Bonturi (s.1837) ja äiti Maria Torre (s. 1843). Elviran varhaista vuosista ei paljoa tiedetä. Elvira oli kaunis, kookas ja keholtaan sopusuhtainen. Hänen ryhtinsä oli arvokas ja hänellä oli klassiset kasvonpiirteet. Elviralla oli tummat säihkyvät silmät sekä tumman-vaaleat hiukset. Ne olivat ajan hengen mukaisesti palmikoituna hänen pänsä päälle.[1]

Elvira meni naimisiin 19. helmikuuta 1880 vihanneskauppias Narciso Geminagnin (s. 1856) kanssa ja heille syntyi 2 lasta; tytär Fosca (s. 1880) ja poika Renato (s. 1883). Elvira harrasti laulua ja Narciso laittoi hänet lauluoppiin Giacomo Puccinin luo. Syksyllä 1884 (Giacomo oli 26-vuotias ja Elvira 24-vuotias) Elvira ja Giacomo karkasivat yhdessä ja aloittivat pitkän avoliiton. Fosca seurasi Elviiraa ja Renato jäi Narcisolle. Elviran ja Giacomon yhteinen poika Antonio syntyi 22.12.1886 Monzassa. Elvira eli Giacomon kanssa 1890 Vacallossa, yksin Firenzessä v.1891 lasten kanssa. Puccini osti v. Torre del Lagon ja pari muutti sinne. Chiatriin he muuttivat 1898 mutta kun lopullinen talo Torre del Lagoon valmistui v. 1900 Giacomo ja Elvira lapsineen muutti sinne. Elvira oli erittäin harvoin Giacomon mukana matkoilla. Hän ei ehkä epävirallisen asemansa takia saanut kutsuja tilaisuuksiin.

Elvira hoiti kotia ja se oli aina kunnossa. Hän tiesi Giacomon muista suhteista. Narciso Geminagni kuoli 26.3.1903 ja Elvira ja Giacomo avioituivat Torre del Lagossa 3.1.1904. Elvira ja Giacomo matkustivat avioparina 1905 Argentiinaan 1907 Amerikkaan S/S "Kaiserin Auguste Victorialla” ja v.1908 Egyptiin.

Giacomon auto-onnettomuuden jälkeen 1903 aviopari palkkasi palvelijaksi Torre Del Lagon kylästä Doria Manfredin (16 v.). Syksyllä v. 1908 Elvira epäili miehensä ja palveljalla olleen suhteen. Elviran sanotaan solvanneen palvelijaansa julkisesti. Doria Manfredi tekee itsemurhan 23.1.1909 ja kuolee 5 päivää myöhemmin. Ruumiinavauksessa todetaan tytön olleen koskematon. Oikeukäsittelyssä Pisassa 6.7.1910 Elvira todetaan syylliseksi panetteluun, kunnianloukkaukseen, hengen uhkaukseen. Hänet tuomitaan 5 kuukaudeksi ja 5 päiväksi vankeuteen, maksamaan 700 liiran sakot sekä oikeudenkäyntikulut.

Elviralle anotaan armoa 21.7.1909 ja puolustuksena on Rodolfo Giacchin (ruumiinavauksen tekijä) lausunto tytön taipumuksesta hysteriaan. Elviran todistuksen mukaan Doria Manfredin oli ottanut muutama vuosi aiemmin arseniikkia koska Puccini oli moittinut häntä. Elviran lopulliseksi syytteksi jää vain kunnianloukkaus. [2]

Kun Giacomo sairastui ei Elvira aluksi tiennyt miehensä taudin laatua (Antonio hoiti asiaa lääkäreitten kanssa) ja jäi Viareggioon miehensä matkustaessa Brysseliin hoitoon.

Kuolinvuoteellaan Giacomo Puccini tunnusti Elviiran suuruuden ja tuen hänen elämässään. Hänen viimeiset sanansa hän kuiskasi tytärpuolelleen Foscalle: ”Muista, että äitisi on erityisen merkittävä nainen!”. Tämän jälkeen Maestro kommunikoi vain kirjoittamalla lappuja. Viimeiseen viestiin hän kirjoitti: ”Elvira povera donna finita”! [3] .

Vuonna 1924 Antonio Puccini perii kaiken ja Elvira Puccini sai nautintaoikeuden kiinteistöihin. Kuolemansa jälkeen v. 1934 Elviran jäännökset haudataan Villa Pucciniin, Torre del Lagoon Giacomon viereen samaan hautakappeliin.

LähteetMuokkaa

  1. Mosco Carner: Puccini, 3. Painos s. 47
  2. Mosco Carner: Puccini, 3. Painos s. 199
  3. Riccardo Cecchini: Trenta lettere inedite di Giacomo Puccini s.83