Elphamen kuningatar

Elphamen kuningatar on Etelä-Skotlannin ja Pohjois-Englannin kansanperinteessä esiintyvä haltiakuningatar, jonka rinnakkaismuoto on keijukaisten kuningatar.

Vuonna 1598 noitaoikeudenkäynnissä syytetty skotlantilainen Andro Man käytti haltiakuningattaresta nimimuotoa Quene of Elphen. Andro Manin mukaan kuningatar oli paholainen tai paholaisen vaimo, jonka miehen nimi oli Christsonday^[1]. Vuonna 1588 syytetty Alison Pearson poltettiin noitana, koska hän tunnusti tunteneensa Elphamen kuningattaren^[2].

Elphamen kuningatar esiintyy kahdessa Francis James Childin balladikokoelmaan kuuluvassa balladissa: Thomas Rymer (balladi numero 37) sekä The Queen of Elfan's Nourice (numero 40).

Lähteet muokkaa

↑ The Miscellany of the Spalding Club, s. 119–125. Aberdeen: Constitutional Office, 1841. Teoksen verkkoversio.
↑ Law, Robert: Memorialls: Or, The Memorable Things that Fell Out Within this Island of Brittain from 1638 to 1684, s. xxviii. Edinburgh: Archibald Constable and co., 1818. Teoksen verkkoversio.

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] The Miscellany of the Spalding Club, s. 119–125. Aberdeen: Constitutional Office, 1841. Teoksen verkkoversio.

[2] Law, Robert: Memorialls: Or, The Memorable Things that Fell Out Within this Island of Brittain from 1638 to 1684, s. xxviii. Edinburgh: Archibald Constable and co., 1818. Teoksen verkkoversio.

[1]

[2]