Ellen Ahlqvist
Ellen Ahlqvist (1. marraskuuta 1870 Hamina – 19. syyskuuta 1920) oli suomalainen lääkäri.
Ahlqvist valmistui ylioppilaaksi 1888. Hän suoritti ensin Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatin tutkinnon 1894 ja sitten lääketieteen kandidaatin tutkinnon 1897. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1901 ja toimi sen jälkeen lääkärinä ensin Tampereella 1901–1903, sitten Yhdysvalloissa 1903–1905, jonne hän lähti Karolina Eskelinin kanssa, ja toimi siellä lääkärinä Massachusettsissa ja Oregonissa. Helsinkiin palattua hän toimi 1905–1909 yksityislääkärinä ja sen jälkeen Helsingin kaupungin tilapäisessä tuberkuloosisairaalassa Humlebergin sairaalassa (Humaliston huvila 4, nyk. Mannerheimintie 92) vuoteen 1914. Sairaalan lakkauttamisen jälkeen hän toimi yksityislääkärinä. Hän väitteli 1915 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi tuberkuloosia käsittelevällä tutkimuksella Studien über den Stoffwechsel tuberkulöser und skrofulöser Knaben mit besonderer Berücksichtigung einiger Mineralstoffe (1915).[1][2]
Ahlqvist ja Ina Rosqvist perustivat vuonna 1912 tuberkuloosin vaivaamaan Helsinkiin kesäparantolan ruotsinkielisille lapsille.[3]
Ahlqvist oli Finska Läkaresällskapetin jäsen.[2]
Ahlqvistin vanhemmat olivat kauppaneuvos Carl Henrik Ahlqvist (1825–1909) ja tämän toinen puoliso Anna Louise Bruun (1842–1916).[2]
Julkaisut muokkaa
- Om de veneriska sjukdomarna folkeligt föredrag för kvinnor. 1906.
- Venerisistä taudeista helppotajuinen esitys naisille. 1906.
- Kansan terveys, esitelmä naisten yleisessä siveellisyyskokouksessa Helsingissä tammikuussa 1917. 1918.
- Studien über den Stoffwechsel tuberkulöser und skrofulöser Knaben mit besonderer Berücksichtigung einiger Mineralstoffe. (Tohtorinväitöskirja). Helsinki 1915.
Lähteet muokkaa
- ↑ Ellen Ahlqvist, Tiedenaisia. Viitattu 14.1.2017
- ↑ a b c Arno Forsius: Ellen Ahlqvist (1870–1920) – yksityislääkäri ja tuberkuloosilääkäri. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.1.2017
- ↑ Oulunkylän kesäparantola. Oulunkylän historia Viitattu 14.1.2017