Elatusvelvollisten Liitto

organisaatio

Elatusvelvollisten Liitto ry on vuonna 1978 perustettu[1] järjestö, joka pyrkii edistämään lapsen oikeutta vanhempiinsa kaikissa elämäntilanteissa. Liitto tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja antaa puhelinneuvontaa jäsenistölle. Liitto on ottanut kantaa etenkin elatussopimuksiin ja elatusavun määrittelyohjeisiin[2][3].

Liitto julkaisee Uusperheellinen - Elatusvelvollinen -lehteä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus tukee liiton toimintaa.[4] Elatusvelvollisten Liitto on Lastensuojelun Keskusliiton ja Väestöliiton jäsenjärjestö[5][6].

Paikallisia järjestöjä muokkaa

  • Helsingin Seudun Elatusvelvolliset ry
  • Turun Seudun Elatusvelvolliset ry

Historiaa muokkaa

Joukko elatusvelvollisia kokoontui Helsingissä toukokuussa 1975 perustamaan etujensa ajamiseksi yhdistystä. Yhdistys sai nimekseen Elatusvelvollisten yhdistys. Toiminta oli aluksi vertaistukiryhmätoimintaa ja se toteutettiin kokoontumalla keskustelemaan yhteisistä asioista ja sitä rahoitettiin julkaisemalla Pinnis- ja EVY-lehtistä. Yhdistyksen jäsenkunta koostui eri puolella Suomea ja muissa Pohjoismaissa asuvista suomalaisista elatusvelvollisista miehistä. Eroihin ja elatusvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä oli paljon, mutta tietoa vähän. Yhdistys keskittyi puolustamaan isän etua erotilanteessa.

Vuonna 1978 Kuopiossa perustettiin toinen elatusvelvollisten yhdistys Kuopion seudun elatusvelvolliset ja se rekisteröitiin Helsingistä saatujen sääntöluonnosten pohjalta. Samaan aikaan eteläpohjalaiset perustivat kolmannen yhdistyksen helmikuussa 1978 Seinäjoelle. Savon Sanomat julkaisi sunnuntaina 12.2. lehdessään kolmipalstaisen jutun Uusi keskusliitto syntyy - Elatusvelvollisten ongelmia ei tunneta. Mikko Paavolasta tuli Kuopion yhdistyksen puheenjohtaja, Veikko Pokka Siilinjärveltä valittiin varapuheenjohtajaksi.

Valtakunnallisen liiton perustava kokous oli 1978 Tampereella. Perustavaan kokoukseen oli kokoontunut 17 henkilöä 11 paikkakunnalta. Kokouksen koollekutsui Helsingissä toimiva Elatusvelvollisten Yhdistys. Liiton nimestä oli erimielisyyksiä: Helsingin elatusvelvollisissa oli kyllästytty lainsäädännössäkin käytettyyn elatusvelvollisten nimeen samaan aikaan kun lehdet puhuivat elatusmaksupinnareista, jotka jättävät elatusmaksut maksamatta ja jättivät lapset yhteiskunnan hoidettavaksi. Perustettavalle yhdistykselle annettiin nimeksi Lapsi- ja perheasiainneuvottelukunta. Sen muodostivat kuitenkin elatusvelvolliset ja tarkoituksena oli saada valtakunnallisia yhdistyksiä ja liittoja mukaan toimintaan.

Hotelli Helkassa 20.5.1978 pidettiin valtakunnallinen keskustelutilaisuus yhdistyksen nimestä, johon osallistui parikymmentä henkeä. Kuopion kaupunginvaltuutettu Paavola lupasi järjestää Kuopiossa ensimmäiset valtakunnalliset elatusvelvollisten kesäpäivät 22–23.7.1978. Helsingissä oli päätetty, että nimenmuutosasia käsitellään Kuopion kesäpäivien yhteydessä pidettävässä kokouksessa. Kuopiossa pidetyssä hallituksen kokouksessa allekirjoitettiin liiton perustamisasiakirja kolmen yhdistyksen toimesta Elatusvelvollisten Liitto, joka on yhdistyspohjainen liitto sääntöjen mukaisesti. Henkilöjäsenet kuuluvat paikallisiin yhdistyksiin, jotka sitten muodostavat liiton. Liiton perustamiasiakirjan allekirjoittivat Elatusvelvollisten yhdistys ry, Kuopion Seudun Elatusvelvolliset ja Etelä-Pohjanmaan Elatusvelvolliset, jotka eivät vielä olleet rekisteröityneet. Liitto saatiin rekisteriin heti samana syksynä, jossa perusteluna käytettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusanomuksen jättämistä syyskuun loppuun mennessä. Kuopiossa oli kaksi eri TV-kanavaa paikalla tekemässä haastattelujuttuja Kesäpäiviltä. Kaksipäiväisille kesäpäiville osallistui noin 50 henkilöä ympäri Suomea.

Seuraaville kesäpäivillä 1979 Jyväskylässä valtakunnallisten Lapsi- ja Maailma -messujen aikaan osallistujia oli jo kaksinkertaisesti.

Elatusvelvollisten liiton ajama uudistus, elatusvelvollisuusvähennys, hyväksyttiin valtioneuvostossa syksyllä 1978 tulemaan voimaan 1979 vuoden alusta. Mikko Paavolan puheenjohtajakautena (1978–1987) tuli vuoden 1984 alusta voimaan yhteishuoltolaki ja vuonna 1987 isänpäivän saaminen liputuspäiväksi. Näitä on pidetty liiton suurina saavutuksina.

Alkuaikojen merkittäviin tapahtumiin kuuluu vielä Kuopiossa 7–8.6.1980 järjestetty kansainvälinen Romuttuuko perhe 80-luvulla -seminaari, jossa amerikkalainen ihmissuhdeasiantuntija Frank Lake oli alustajana. Tilaisuuteen Kuopion Yliopistolla osallistui yli 350 henkilöä. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Ryhmätyö ry Kuopion yhdistyksen kanssa. Lisäksi YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilälle ja Suomessa kymmenille valtiollisille ja järjestötahoille oli jätetty syksyllä 1979 aloitteen kansainvälisen YK:n ihmissuhdevuoden aloitteesta, jonka Suomi tekisi YK:lle

RAY:n tukemana liiton toiminta on jatkunut.

Puheenjohtajia muokkaa

  • Mikko Paavola on nimitetty 29.4.2017 liiton kunniapuheenjohtajaksi Pietarissa pidetyssä vuosikokouksessa.
  • Ahti Hurmalainen

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Elatusvelvollinen lehti no 1/2003

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa