Eksekvatuuri (lat. ex(s)equatur, tehtäköön < ex(s)equor, seuraa)[1] tarkoittaa oikeustieteessä kolmea asiaa. Ensiksi se on kotimaisen tuomioistuimen tai muun viranomaisen päätös, jolla ulkomaisen tuomioistuimen tai viranomaisen tekemä päätös sen sisältöä muuttamatta tehdään päteväksi kotimaassa. Tavallisia ovat esimerkiksi avioeroa tai adoptiota koskevat päätökset.[1] Eksekvatuuri on siis lupa ulkomailla annetun tuomion pakkotäytäntöönpanoa varten.[2]

Franklin D. Rooseveltin 1938 allekirjoittama eksekvatuuri Ranskan pääkonsulille.

Toiseksi eksekvatuuri merkitsee diplomatiassa konsulaatin päällikön (konsulin) toimilupaa. Päällikkö saa nimittämisensä yhteydessä tulevan asemamaansa hallitukselle osoitetun valtakirjan. Jos asemamaan hallitus hyväksyy sen, hallitus myöntää konsulille eksekvatuurin, minkä jälkeen konsuli voi aloittaa toimensa hoitamisen.[3]

Kolmanneksi eksekvatuuriksi nimitetään sitä asemamaan hallituksen antamaa asiakirjaa eli konsulintoimen vahvistuskirjaa, jolla toimilupa myönnetään.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6.
  2. a b Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  3. Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-0-07239-7, hakusana diplomatia, osa 2, s. 404.