Eila Pyrhönen

suomalainen uimari

Eila Pyrhönen (myöh. Claret-Ciuró, s. 25. lokakuuta 1945 Helsinki) on suomalainen uimari ja EM-mitalisti. Pyrhönen oli ensimmäinen suomalainen nainen olympialaisten uintilajien loppukilpailussa. Tokion olympialaisissa vuonna 1964 Pyrhönen oli lähellä mitalia 100 metrin perhosuintikilpailussa, mutta SE-tulos 1.07,3 riitti vain neljänteen sijaan. Uintiurheilun parissa saavutus nähtiin kuitenkin merkkinä uudesta noususta – suomalainen uimari saattoi nousta maailmanluokkaan – ja uinti sai arvovaltaa ja myös taloudellista tukea aikaisempaa enemmän[1]. Vuoden 1966 Euroopan-mestaruusuinneissa Utrechtissa hän sai mielimatkallaan pronssia. Tämä jäikin vuosikymmeniin ainoaksi naisuimarin pitkän radan arvokilpailuissa uimaksi mitaliksi. Vasta Hanna-Maria Seppälän vuonna 2003 voittama maailmanmestaruus palautti naiset mitaleille.

Mitalit
Eila Pyrhönen vuonna 1964.
Eila Pyrhönen vuonna 1964.
Maa:  Suomi
Naisten uinti
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Utrecht 1966 100 m perhosuinti

Pyrhönen edusti seuratasolla helsinkiläisseura Marjaniemen Uimareita. Hän voitti lukuisia Suomenmestaruuksia Anja-sisarensa tavoin 1950- ja 1960-luvuilla. Vuonna 1966 Pyrhönen valittiin vuoden naisurheilijaksi.

Pyrhönen – nyk. Claret-Ciuró – on asunut pitkään ulkomailla. Hän sai vuonna 2002 opetusministeriön myöntämän Pro Urheilu -mitalin.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Uimaliiton 100-vuotishistorian kirjoittajan Pertti Mustosen artikkeli Uinti-lehdessä 2005/1, s. 30
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.