Eduard Dippell

suomalainen arkkitehti ja liikemies

Carl Eduard Dippell (10. lokakuuta 1855 Viipuri30. joulukuuta 1912 Nizza) oli suomalainen arkkitehti ja liikemies.[1]

Henkilöhistoria ja työura muokkaa

 
Albert Edelfeltin luonnos Eduard Dippellin vaimosta Dagmar Dippellistä vuonna 1895

Dippellin vanhemmat olivat Hannoverin konsuli Viipurissa, kauppias ja liikemies Henrik Wilhelm Julius Dippell (1816–1868) ja Maria Alfthan (1826–1878). Veljestä Wilhelm Dippellistä tuli merkittävä liikemies ja kunnallispoliitikko, jonka liiketoimet Eduard peri Wilhelmin kuoltua. Dippell pääsi ylioppilaaksi Saksassa ja nähtävästi myös opiskeli arkkitehdiksi siellä. Hän oli naimisissa Dagmar Maria von Alfthanin (1865–1952) kanssa, jonka isä oli kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori Georg von Alfthan. Heidän tyttärensä Harriet Dippell (1891–1965) oli naimisissa vuoteen 1918 saakka kenraalimajuri, sotaministeri Wilhelm Alexander Thesleffin kanssa. Dippellin tyttärentytär Dagmar Elisabet Thesleff taas oli naimisissa professori, kirjallisuudentutkija Olof Enckellin kanssa. [1][2][3]

Dippell sairasti viimeisinä elinvuosinaan keuhkotautia ja diabetesta ja asui sen vuoksi enimmäkseen Etelä-Ranskassa Nizzassa, jossa hän myös kuoli 57-vuotiaana.[1]

Dippell oli Viipurin ensimmäinen arkkitehti, joka ei ollut virkamies, vaan hänellä oli oma yksityinen arkkitehtitoimistonsa.[1] Hän suunnitteli mm. lukuisia asuinrakennuksia kaupunkiin, samoin kuin näkötornin eli ”huvihuoneen” Papulan puistoon, Nuijamaan puukirkon ja Viipurin suomalaisen seurakunnan kirkon, josta tuli myöhemmin Viipurin uusi tuomiokirkko. Tehdas- ja varastorakennuksista tunnetuimpia lienevät Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan rakennukset.[1]

Arkkitehdin työnsä ohella Dippell oli yhteiskunnallisesti aktiivinen. Hän oli perustamassa Viipurin taiteenystäviä vuonna 1891 ja vuonna 1895 Viipurin teknillistä klubia (Tekniska klubben i Wiborg), jonka puheenjohtajana hän toimi 1896–1903. Dippell omisti vuodesta 1889 kaakelitehtaan Rakkolanjoella ja yhdessä veljensä Wilhelm Dippellin kanssa Hovinmaan puuhiomon. Wilhelm Dippellin kuoltua myös Verlan puuhiomo tuli hänen haltuunsa.[1]

Kuvia Dippellin suunnittelemista rakennuksista muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa